Sonata for Bassoon and Piano

by Einojuhani Rautavaara

Description

When bassoonist Emanuel Elola asked me in 1965 to write him a piece, I was excited by the task and viewed it as a challenge. Three years later I returned to the piece and wrote a new version. At that time I was in the process of slowly recovering from an unavoidable phase of so-called ‘experimental modernism’. This can be seen, for example, in the monologue for bassoon multiphonics (in other words chords produced via unorthodox fingerings) which appears at the end of the first movement, itself a dialogue between the bassoon and the piano. The work continues without a break with an Energico section, followed by a grotesquely romantic Barcarolle which complements the latter in the manner of a trio, and it is rounded off with a quick finale section. All this unfolds as a continuous narrative, since, looked at from one analytical perspective, the whole work can be viewed as a set of variations based on the twelve-note row announced in the first few bars. Here, as elsewhere, however, a ‘narrative’ perception of the piece, i.e. one which follows the musical story being told, may be a more helpful way of approach the piece for the listener.

© Einojuhani Rautavaara

Kun soolofagotisti Emanuel Elola vuonna 1965 pyysi minua säveltämään teoksen fagotille, pidin tehtävää haastavana ja jännittävänä. Kolme vuotta myöhemmin laadin vielä uuden version sävellyksestä. Noihin aikoihin olin vasta hitaasti toipumassa ns. kokeellisen modernismin välttämättömästä vaiheesta seurauksena esimerkiksi multifoneilla eli fagotin moniäänisillä soinnuilla tapahtuva monologi, joka lyhyen kadenssin tavoin sijoittuu pianon kanssa keskustelevan alkuosan loppuun. Välittömasti seuraa Energico-jakso, sitten ikäänkuin triona groteskisti romanttinen Barcarolle, ja lopulta nopea finaalivaihe. Kaikki tämä tauottomana kertomuksena, sillä jos analyyttisesti asennoituu, voi kokonaisuuden myös käsittää muunnelmasarjaksi ensimmäisten tahtien 12-sävelrivistä. ’Narratiivinen’ suhtautuminen eli soivan tarinan seuraaminen voi olla tässä – kuten muuallakin – antavampaa.

© Einojuhani Rautavaara

bsn, pno

Chamber Works

Fp: Emanuel Elola, bassoon, Helsinki, 1965 and 1968

Commissioned by Emanuel Elola.

+ Add information