Symphony No. 2
Symphony no 2
Sinfonia nro 2, Sinfonia intima (1957)
Description
Sinfonia intima (teoksen alkuperäinen otsake) on saanut nimensä kahdesta syystä: ensiksikin on orkesterin kokoonpano kamariorkesterimainen, siis intiimi, ja toiseksi on musiikin luonne subjektiivinen (ei musisoiva) ja ekspressiivinen (ei ’Gebrauchsmusik’). Silti ei sillä liene juuri yhtäläisyyksiä 20-luvun ekspressionismiin: muotorakenne on haluttu pitää ankarasti koossa – ekspressiivisyys on ainakin yhtä paljon tulos kuin lähtökohta. Voisi ehkä kärjistäen sanoa: ekspressiivistä formalismia. Mutta vielä kolmas syy nimeen – teoksen tyyli ei tietoisesti liity mihinkään koulukuntaan vaan on – intiimiä. Sinfonian määrätty väkivaltaisuus ja voimakas dissonoivuus eivät tekijän mielestä nekään sovi huonosti tämän epiteetin alle, päinvastoin. Yleinen muotorakenne on melko tarkasti klassillinen, neljä osaa, joista ensimmäinen sonaattimuoto (Andante moderato), toinen scherzo (Vivace), kolmas hidas osa (Largo) ja neljäs finaali (Presto).
© Einojuhani Rautavaara, 1957
Instrumentation
2232 2110 13 0, str [pic, ehn, bcl, cfag]
CategoryWorks for Orchestra or Large Ensemble
Premiere
1st version: Helsinki Philharmonic Orchestra, cond. Tauno Hannikainen, Helsinki, October 11, 1957.
2nd version: Sibelius Academy Orchestra, cond. Jorma Panula, Espoo, February 15, 1985.
MovementsI Quasi grave, II Vivace, III Largo, IV Presto
