Quintet for Oboe and String Quartet

by Kalevi Aho

Kvintetto oboelle ja jousikvartetille

Empty sheet

Kalevi Aho

Quintet for Oboe and String Quartet

Fennica Gehrman

Description

Available on Fennica Gehrman's web shop https://webshop.fennicagehrman.fi/page/product/qui...

Kenties koin myöhäistä, suurta helpotuksentunnetta 3. ja 4. sinfoniani sekä sooloviulusonaattini ylen vaivalloisten ja raskaitten sävellystöitten jälkeen. Mielentilani antoi leimansa myös kvintettoon ja sen erikoislaatuiseen muotoon. Teoksesta puuttuvat melkein tyystin hitaat jaksot, se on nopea ja virtuoosinen ja sitä tehdessäni koin suurempaa säveltämisen iloa kuin koskaan aikaisemmin.

Ensimmäinen osa alkaa yksinkertaisella, surumielisellä johdannolla. Alton ja sellon rinnakkaisissa mollikolmisoinnuissa liikkuvan toisen teeman päälle alkavat oboe ja ensimmäinen viulu muotoilla eloisia, vilkkaita kuvioitaan, kunnes kaikki soittimet vähitellen yhtyvät hurjaan, miltei repivään menoon, joka purkautuu lopulta osan kaikista aiheista yhteenvedon muodostavassa virtuoosisessa kadenssissa. Ensimmäinen viulu esittelee vielä yhden allegretto-teeman, josta myöhemmin johdetaan toisen osan pääteema; osa päättyy alun syksyisen utuisiin tunnelmiin.

Toinen osa on myös pääosiltaan erittäin nopea – kuitenkin se on luonteeltaan toisenlainen: kevyempi, aineettomampi ja epätodellisempi. Osan aloittaa kolme teemaryhmää, jotka kaikki ovat ilmavan pianissimosävyisiä ja kepeitä. Laajahkossa kehittelevässä jaksossa musiikin sävy muuttuu laveammaksi ja riehakkaammaksi. Osan villiintynyt vauhdikas meno keskeytyy lopuksi Passionato-jaksoon, joka antaa aavistuksen ilon, kepeyden ja epätodellisuuden taustalla piilevistä raskaammista tunnelmista. Allegretto grazioso -jaksossa 1. viulu ja sello esittelevät vielä osan kolmannesta teemasta johdetun humoristisen melodian, joka jatkuu oboella. Muut soittimet putoavat vähitellen pois; oboe jatkaa ja yhdistää vielä muita aikaisempia aiheita jäähyväiskadenssiinsa päättäen teoksen sointuihin ja huiluääniin.

© Kalevi Aho, 1974

Oboe on ollut fagotin ohella se puupuhallin, jota kohtaan olen tuntenut erityistä kiinnostusta. Kiinnostukseni oboeta kohtaan heräsi osittain sattumalta, kun Jyväskylän kesä -musiikkifestivaali tilasi vuonna 1973 minulta kvinteton oboelle ja jousikvartetille Radion sinfoniaorkesterin soolo-oboistin Jouko Teikarin ja Finlandia-kvartetin (Olavi Pälli, Jussi Pesonen, Esa Kamu, Heikki Rautasalo) konserttiin Jyväskylän kesässä 2.7.1974. Ennen sävellystyön aloittamista perehdyin Teikarin johdatuksella oboen eri mahdollisuuksiin, jolloin samalla totesin, että tätä soinnillisesti intensiivistä, puhuttelevaa instrumenttia oli käsitelty kamarimusiikki- ja orkesterikirjallisuudessa yllättävän yksipuolisesti. Halusinkin kvintetossa laajentaa instrumentin ilmaisuskaalaa ennen kaikkea huikean virtuoosisuuden suuntaan. Teoksessa esiintyy silti melko paljon myös oboelle tunnusomaisempaa, instrumentille kiitollista laulavaa melodiikkaa.

Kvintetto on sävelletty syksyn 1973 aikana. Jo sävellystyön aikana päätin jatkaa myöhemminkin oboesävellysten tekemistä, sillä tutkiessani muuta suomalaista oboemusiikkia havaitsin, miten vähän oboelle oli ylipäänsä luotu Suomessa kelvollista kamarimusiikkia. Toinen kamarimusiikkisävellykseni oboelle oli vuonna 1977 sävelletty kvintetto huilulle, oboelle, viululle, alttoviululle ja sellolle. Vuonna 1985 valmistui laaja sonaatti oboelle ja pianolle ja vuosina 1986/1998 Seitsemän inventiota ja postludi oboelle ja sellolle. Oboeprojektini ole vielä päättynyt — tulevaisuuden sävellyssuunnitelmiini kuuluvat vielä ainakin teos soolo-oboelle sekä oboekonsertto.

Oboekvintetto sisältää kaksi laajaa osaa. Teos alkaa oboen esittelemällä rauhallisella melodialla, jota viulu jäljittelee käännettynä. Toisessa jaksossa 2. viulu, alttoviulu ja sello alkavat soittaa pitkälinjaista rinnakkaiskolmisoinnuin etenevää melodiaa, jonka päälle oboe ja ensimmäinen viulu lurittelevat virtuoosisia kuvioitaan. Muodon kolmas jakso muodostaa synteesin kahden ensimmäisen musiikillisista tapahtumista, kun taas neljäs jakso on sille uusi vastakohta, antiteesi. Näin osan muoto etenee dialektisesti — muotojaksot ovat toisiinsa teesi-antiteesi-synteesi -suhteessa.

Ensimmäisen osan aikana musiikin liike-energia kasvaa vähitellen ja se huipentuu viisiääniseen villiin kromaattiseen fuugaan osan loppuopuolella. Tätä seuraa oboen kadenssi, joka on aluksi säestyksellinen. Osa päättyy muistumiin teoksen alkutahdeista.

Toisen osa on sävyltään kepeämpi ja ilmavampi ja vielä ensimmäistä osaakin vilkkaampi. Se etenee virtuoosisena musiikillisena leikittelynä, kunnes huippukohtaan saavuttaessa musiikin liike-energia alkaa väsyä, ja osa saa tummempaa, elegistä sävyä. Surumieliset tunnot purkautuvat vielä hetkeksi tansilliseen, rytmisesti oikukkaaeen musiikkiin, jota seuraa kvinteton päättävä hyvin vaativa oboen soolokadenssi. Päätöskadenssissa luodaan samalla synteesiä koko kvinteton musiikillisesta materiaalista.

Teos on omistettu Jouko Teikarille.

© Kalevi Aho, 1999


Instrumentation

ob, 2vln, vla, vlc


Category

Chamber Works


Premiere

Jouko Teikari, oboe, Finlandia Quartet, Jyväskylä Arts Festival, July 2, 1974


Commisioned by / dedications

Commissioned by the Jyväskylä Arts Festival


+ Add information

No sheet music available from Music Finland.