Description

Bassoklarinetille ja pianolle sävelletty Piping Down the Valleys Wild on vuodella 1984; kirjoitin sen Yleisradion ja Hollannin radioyhtiön NOS:n yhteisestä tilauksesta bassoklarinetisti Harry Spaarnay’a varten, ja hän kantaesitti sen Hilversumissa joulukuussa 1985. Sittemmin teosta ovat huomattavasti useammin esittäneet Heikki Nikula ja Heini Kärkkäinen, ja heidän työnsä kautta teos onkin ikään kuin realisoitunut oikeaan olemukseensa.

Kappale on luonteeltaan virtuoosinen, mikä tarkoittaa välillä hilpeän leikitteleviä, välillä nuorallatanssin mieleentuovasti ahdistavia tunnelmia. Kaiken kummina on joka tapauksessa William Blaken ihastuttavan naiivi johdantoruno kokoelmaan Songs of Innocence (Viattomuuden lauluja), jonka vertaansa vailla olevia pastoraalisia sävyjä toivoisin siirtyneen myös musiikkiini.

© Jouni Kaipainen, 1994

Piping Down the Valleys Wild för basklarinett och piano tillkom 1984 och den är skriven på beställning av Rundradion och det holländska radiobolaget NOS för basklarinettisten Harry Spaarnay, som uruppförde verket i Hilversum i december 1985. Sedan dess har stycket framförts betydligt oftare av Heikki Nikula och Heini Kärkkäinen och genom deras musicerande har kompositionen på sätt och vis realiserat sin slutliga skepnad.

Stycket är virtuost till sin karaktär, vilket innebär ömsom uppsluppet lekfulla, ömsom ångestfyllt påträngande, nästan till en lindans associerande stämningar. Alltings utgångspunkt är dock William Blakes förtjusande naiva introduktionsdikt till samlingen Songs of Innocence (Oskuldens sånger), vars ojämförliga pastorala nyanser förhåppningsvis även hittat sin väg till musiken.

© Jouni Kaipainen, 1994

William Blake:

Piping Down the Valleys Wild

Piping down the Valleys Wild,

Piping songs of pleasant glee,

On a cloud I saw a child,

And he laughing said to me:

“Pipe a song about a Lamb!”

So I piped with merry chear.

“Piper, pipe thal song again;”

So I piped: he wept to hear.

“Drop the pipe, thy happy pipe,

Sing the songs of happy chear.”

So I sung the same again

While he wept with joy to hear.

“Piper, sit thee down and write

In a book that all may read.”

So he vanished from my sightght,

And I pluck’d a hollow reed

And I made a rural pen,

And I Stain’d the water clear,

And I wrote my happy songs

Every child may joy to hear.

Instrumentation

bcl, pno

Category

Chamber Works

Opus no.

op.26

Premiere Fp: Harry Sparnaay, bass clarinet, Polo de Haas, piano, Hilversum (Netherlands), December, 1985
Commisioned by / dedications Commissioned by the Radio of Netherlands (NOS) and the Finnish Broadcasting Company

+ Add information