Pergamon

by Kalevi Aho

Pergamon neljälle orkesteriryhmälle, neljälle lausujalle ja, sähköuruille

für 4 orchestergruppen, 4 rezitatoren und elektrische orgel

Description

Peter Weissin tekstiin sävelletty Pergamon neljälle orkesteriryhmälle, neljälle kertojalle ja sähköuruille on tilamusiikkia, jonka yhtenä keskeisenä sävellyksellisenä lähtökohtana on ollut Helsingin yliopiston juhlasalin muoto ja akustiikka. Kokonaisvahvuudeltaan 60-henkinen soittajisto on jaettu neljään ryhmään – molemmille parville ja salin edessä olevan pylväsrivistön taakse sekä vasemmalle että oikealle puolelle. Sähköurkujen paikka on edessä keskellä. Myös kertojat lausuvat tekstiä eri puolilta salia, eri orkesteriryhmien luota.

Pyrkimykseni on ollut siten luoda sävellyksessä musiikillisia tilavaikutelmia: äänet saattavat kiertää teoksessa ympäri salia tai musiikillisia aihelmia voidaan heittää suoraan salin toiselta puolelta toiselle.

Sävellyksen teksti on kuvaus Itä-Berliinin Pergamon museossa sijaitsevasta Pergamonin alttarista – se on peräisin saksalaisen kirjailijan Peter Weissin pääteoksesta Die Ästhetik des Widerstands.

Kukin kertojista lausuu tekstiä eri kielellä – sama tekstikatkelma kuullaan sävellyksessä suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja muinaiskreikaksi. Weissin kuvaus alttaria reunustavista veistosryhmistä on äärimmäisen dramaattinen, ja myös sävellykseen on pyritty sisällyttämään jotain siitä loputtomasta ponnistuksesta, kamppailusta ja tragediasta, joka leimaa Pergamonin alttarin fantastisia friisejä ja niiden sanallista kuvausta.

© Kalevi Aho & Helsingin kaupunginorkesteri (1990) (ohjelmakommentti teoksen kantaesitykseen 9.9.1990)

Pergamonin alttarifriisit kuvaavat ihmisenmuotoisten jumalien ja epäsikiömäisten giganttien välistä taistelua. Antiikin myyttinen tragedia on sekä tekstissä että sävellyksessä pyritty yleistämään ajattomalle, yleispätevälle tasolle – kysymyksessä voisi olla itse asiassa jokin ihmiskuntaa koskevista suurista murhenäytelmistä. Herakleen tuoma apu ratkaisee taistelun jumalien voitoksi. Mutta Weissin mielestä ’Herakleen olisi pitänyt auttaa heitä, alistettuja, eikä heitä, joilla jo oli kylliksi aseita ja panssareita’.

Teoksen sävelkieli ankaraa ja pelkistettyä. Vain yhden ainoan kerran, soolofagotin valituslaulussa sävellyksen lopussa soi inhimillinen sävy.

© Kalevi Aho (1990)

Instrumentation

4333 4550 04 0, elorg, str, 4speaker

Category

Works for Orchestra or Large Ensemble

Language

Fi

Lyricist

Text from Die Ästhetik des Widerstands by Peter Weiss (in German, Ancient Greek, Finnish and Swedish)

Premiere

Eeva-Liisa Saarinen, Heljä Angervo-Karttunen, Walton Grönroos and Matti Lehtinen, reciters, Helsinki Philharmonic Orchestra, conc. Ulf Söderblom, the 350th Anniversary of the University of Helsinki, September 9, 1990

Commisioned by / dedications

Commissioned by the University of Helsinki

Archive number

MF10718

+ Add information