Score
85 pages
A3-portrait
Nemo stands for 'no one' and thus indicates the composer's wish not to be identified with the piece itself: a coherent attitude reflected in the fact that Jukka Tiensuti does not want to write any liner notes for his pieces.
Respecting this wish, one can only give a few hints at how the composer worked in the studios of Ircarn in Paris and most of these comments are drawn from comments by Ipke Starke, who was the composer's musical assistant during his stay at Ircam.
The basic material of the work emanates from animal recordings, out of which Tiensuu selected two main categories of sounds: whale and birds, generally blackbirds. Those two categories provide the basic thematic materials for the whole piece, the rather calm semitone upwards model for the whales, the more energetic motive for the blackbirds. Most of these nature sounds do not appear in their natural or recorded form, but through a rather complex process of transformation, transposition into instrumental writing, resampling of instrumental sound and mixing of all these different forms. By increasing the complexity of these transformations, Tiensuu manages to create powerful auditory illusions between recorded and performed sound, between natural or external and instrumental sound. In the middle section, the elsewhere very vivid and rythmic energy of the piece i interrupted by a long chord, made out of transformed natural sounds, which slowly evolves through local glissandi. The instruments play the same chord, but in a static way, without changes thereby creating subtle beating relations. At the same time, this pass c calls upon the player's vocal skills.
Being a performer himself, Tiensuu is very concerned with the natural uses and implications of instrumental and electronic technology, thereby revealing both the possibilities and limitations of these 'tools'. But his art lies precisely in the constant interplay between those two poles, and by doing so, the composer stresses the necessary 'human' aspects of all technologies.
© Erik De Visscher, 1997
(Musica nova Helsinki)
Nemo tarkoittaa 'ei kukaan' ja kertoo siten säveltäjän toiveesta olla tulematta identifioiduksi teokseen sinänsä. Jukka Tiensuun johdonmukainen asenne heijastuu siinä, että hän ei halua kirjoittaa teoksistaan.
Tätä toivetta kunnioittaen voi antaa vain muutamia vinkkejä siitä, kuinka säveltäjä työskenteli Ircamin studioissa Pariisissa. Suurin osa näistä kommenteista on peräisin Ipke Starkelta, joka toimi säveltäjän assistenttina Ircamissa.
Teoksen perusmateriaali tulee äänitetyistä eläinten äänistä, joista Tiensuu valitsi kaksi pääkategoriaa: valas ja linnut, yleensä mustarastaat. Nämä kaksi kategoriaa muodostavat teoksen temaattisen perusmateriaalin: varsin rauhallinen puolisävelaskelmalli valaille ja energisempi motiivi mustarastaille. Suurin osa näistä luonnonäänistä ei esiinny luonnollisessa tai äänitetyssä muodossa, vaan melko monimutkaisen muutosprosessin läpikäyneinä, muutettuna instrumenteille, uudelleen muokattuina instrumenttien ääninä ja kaikkien näiden sekoituksena. Lisäämällä näiden muodonmuutosten monimutkaisuutta Tiensuu onnistuu luomaan voimakkaita kuuloilluusioita äänitetyn ja esitetyn äänen sekä luonnollisen tai ulkoa tulevan ja instrumenttien äänen välillä. Keskiosassa teoksen muutoin hyvin elävän ja rytmikkään energian keskeyttää muunnetuista luonnonäänistä tehty pitkä sointu, joka ilmestyy hitaasti paikallisten glissandojen läpi. Soittimilla on sama sointu, mutta staattisena ja ilman muutoksia, luoden siten herkästi sykkiviä suhteita. Tämä osuus vaatii muusikoilta myös äänellistä kyvykkyyttä.
Tiensuu on esiintyvänä taiteilijana kiinnostunut instrumentaali- ja elektroniikkateknologian käyttötavoista ja seuraamuksista paljastaen näiden "työkalujen" mahdollisuudet ja rajoitukset. Hänen taiteensa on kuitenkin jatkuvassa vuorovaikutussuhteessa näiden kahden ääripään välillä; tekemällä näin hän painottaa "humaanien" näkökulmien tärkeyttä kaikessa teknologiaan liittyvässä.
© Erik De Visscher, 1997
(Musica nova Helsinki)
1121 1110 01 0, keyb, 2vln, vla, vlc, db
Works for Orchestra or Large Ensemble
Nouvelle Ensemble Modern de Montréal, cond. Lorraine Vaillancourt, Paris, IRCAM, October 2, 1997
Commissioned by the French Ministry of Culture
MF14729
85 pages
A3-portrait
85 pages
Digital (PDF)