Description

Eräs keskeisimpiä tämän hetken musiikin pyrkimyksiä on Augustinuksen ja Calvinin ongelma: muodon johtaminen alkutekijästä, ytimestä jossa kokonaisus jo piilevänä lepää – predestinaation ja pre-eksistenssin ongelma. Pienmotiivinen kehittely, kaksitoistasäveltekniikka ja rivitekniikka ovat tämän pyrkimyksen välineitä musiikissa. Kun sattumanvaraisuus ja ehdonvalta koetetaan poistaa, syntyy uusi kysymys: ’inhimillisen’ ja ’persoonallisen’ tekijän säilyminen tai sen ilmenemistavan muuttuminen. Kumpikaan kysymys ei ole vain teknillinen, vaan ne muodostavat taideteoksen eetillisen taustan. Niiden tasapainoon saattaminen omalta osaltaan on säveltäjän pyrkimyksenä teossarjassa, jonka ensimmäinen sävellys on Modificata. Toinen, rivitekniikalla rakennettu, on Prevariata, joka esitetään ensi kerran ISCM:n musiikkijuhlilla Strasbourgissa ensi kesäkuussa [1959].

Modificatassa on teknillinen metodi verrattavissa esimerkiksi Bartókilta tuttuun ’pientematiikkaan’, intervallimotiiviseen kehittelyyn, mutta yhtyneenä myös traditionaaliseen 12-säveltekniikaan. Recitatio alkaa ja päättyy resitoivin ja kertovin kääntein, joiden välille sijoittuu ns. atmosfäärisiä sointuja käyttävä hitaamman sävyinen taite. Meditatio koostuu pitkistä melodiakaarteista, sen triona on kolmen puupuhaltimen ja lyömäsoittimien lyhyt, ärtyisä keskustelu. Affectio on nimensä mukaisesti kiihkeä mutta melko valoisaan mielenliikkeeseen liittyvä.

Lyhyesti: resitoiminen on laajasanaista, meditoiminen keskitettyä, affektin vallassa puhutaan nopeasti ja kovaa mutta vähän. Kaikki voivat silti, kuten tässä, juontua samasta ajatuksesta, sen modifikaatioina.

© Einojuhani Rautavaara, 1958

(Helsingin kaupunginorkesteri)

(Ohjelmakommentti teoksen kantaesitykseen 25.4.1958)

2232 4221 14 0, str [pic, bcl]

Works for Orchestra or Large Ensemble

Helsinki Philharmonic Orchestra, cond. Tauno Hannikainen, Helsinki, April 25, 1958.

1. Praevariata, 2. Meditatio, 3. Affectio

+ Add information