Description

In early spring 1995, my choir colleague Petri Koivusalo asked me to write a work for the Christmas CD of the Hyvinkää Chamber Choir, which he was conducting at the time. The profile of the other pieces intended for inclusion on the disc required a sacred though non-liturgical work in Finnish, which caused certain problems in my approach to the task. I did not consider it feasible to set texts already set by other composers; on the other hand, it also did not seem feasible to use less well known Christmas poems - after all, less well known texts are usually less well known for good reasons. A hymn motet did not seem like a good idea either. The text problem resolved itself when Petri gave me Christmas poems written by Leena Suutarla, a colleague of his in the parish of Riihimäki. They were warm and simple without being naive, and excellently suited for the occasion. I realized at an early stage that Christmas music almost by definition requires a traditional idiom - who would want to listen to Post-Serialist Christmas carols? Thus, the musical language of the work is quite familiar. (This applies to my music in general, too.) Tonal or almost-tonal music nearly always sounds familiar, and this work is no exception. The hymn quote in the third movement is quite obvious and intentional, but there are also fleeting and unintentional quotes for instance from Gershwin’s Summertime and Fauré’s Requiem. Well, why not - after all, a Christmas tree always has the same decorations in a slightly different order. It was never my intention to write Christmas carols that could be used at singalongs. That would have been far too challenging. In fact, this work is not a set of three separate songs but a cycle whose movements share certain elements. Maan päällä valot syttyvät (On earth the lights are kindling) proceeds from its simple and slightly Medieval opening to a more Romantically harmonized repetition. Kulkijan joulu (The wanderer’s Christmas) paints an image of rush hour at Christmas; the angel motif of its more tranquil refrain reappears in Etsijän joululaulu (The seeker’s Christmas carol), which despite its uneasy opening concludes in a peacefuland warm mood. The music follows the content of the text quite closely. I believe that these somewhat urban carols reflect the time of their writing much like many traditional Finnish Christmas carols reflect the largely agrarian society of their time. The title of the work, reminiscent of the poetry of Edith Södergran, was constructed from the titles of the poems with the poet’s permission. The version for treble choir is identical in musical content to the original mixed-choir version. © Jaakko Mäntyjärvi, 1999 Alkukeväästä 1995 kuorokollegani Petri Koivusalo pyysi minulta teosta tuolloin johtamansa Hyvinkään Kamarikuoron joululevyä varten. Levylle suunnitellun muun materiaalin profiili näytti edellyttävän suomenkielistä hengellistä mutta ei-liturgista musiikkia, mikä aiheutti tiettyjä vaikeuksia lähestymistavan valinnassa. Minusta ei tuntunut mielekkäältä säveltä muiden jo käyttämiä tekstejä, eikä toisaalta tuntunut mielekkäältä käyttää vähemmän tunnettuja joulurunoja - vähemmän tunnetut tekstit ovat yleensä hyvästä syystä vähemmän tunnettuja. Virsimotetti ei myöskään tuntunut hyvältä ajatukselta tässä yhteydessä. Tekstin ongelma ratkesi, kun Petri tarjosi käyttööni Riihimäen seurakunnassa työskentelevän Leena Suutarlan joulurunoja. Ne olivat lämminhenkisiä ja yksinkertaisia olematta naiiveja, ja ne sopivat erinomaisesti teoksen lähtökohdaksi. Jo varhaisessa vaiheessa totesin, että joulumusiikin tekeminen tavallaan jo itsessään edellyttää perinteisiä tyylikeinoja - kuka nyt jälkisarjallisia joululauluja haluaisi kuunnella? Niinpä teos on sävelkieleltään hyvinkin tutun kuuloista. (Tämä pätee musiikkiini yleisemminkin.) Tonaalisesta tai lähes-tonaalisesta musiikista löytyy melkein aina jotain lainatun tuntuista. Niin myös tästä. Kolmanteen osaan upotettu Enkeli taivaan on ilmiselvä ja tahallinen sitaatti, mutta etsikääpä ohikiitävät (ja tahattomat) sitaatit Faurén Requiemistä, Gershwinin Summertimesta ja virrestä 455... No, laitetaanhan joulukuuseenkin aina samat vanhat koristeet mutta vähän eri järjestyksessä. Tarkoitukseni ei ollut alunperinkään yrittää tehdä ns. yhteislaulukelpoisia joululauluja. Se olisi ollut aivan liian haastava tehtävä. Teos ei olekaan kolme erillistä laulua vaan sarja, jonka osissa on tiettyjä yhteisiä tekijöitä. Maan päällä valot syttyvät etenee yksinkertaisesta ja hieman keskiaikaisen kuuloisesta avauksestaan romanttisemmin soinnutettuun kertaukseen. Kulkijan joulu maalailee jouluruuhkaa; sen rauhallisemman kertosäkeen enkeliaihe esiintyy uudelleen Etsijän joululaulussa, joka levottomasta alustaan huolimatta päättyy rauhalliseen ja lämpimään tunnelmaan. Musiikki seuraa tekstin sisältöä hyvin läheisesti. Uskoisin, että nämä tunnelmaltaan jossain määrin urbaanit laulut heijastavat omaa aikaansa samaan tapaan kuin monet perinteiset suomalaiset joululaulut kuvaavat oman aikansa agraariyhteiskuntaa. Teoksen Södergran-henkinen otsikko on muodostettu osien nimistä runoilijan suostumuksella. Diskanttikuoroversio on sisällöllisesti täysin samanlainen kuin alkuperäinen sekakuoroversio. © Jaakko Mäntyjärvi, 1999

Instrumentation

chf

Category

Vocal and Choral Works

Language

Fi

Movements

1. Maan päällä valot syttyvät (On earth the lights are kindling), 2. Kulkijan joulu (The wanderer's Christmas), 3. Etsijän joululaulu (The seeker's Christmas carol)

+ Add information