Description

While writing my string orchestra composition Lumen, I got tremendously inspired by the effect that Finnish nature can have on a person. The cold but extremely dark, depressing wintertime was suddenly illuminated by the crisp frosty snowfall of which the sunlight was reflected brightly into the eye.

This apparition of brightness while still sketching the piece gave the work its title ('lumen' means 'light' in Latin, and 'snow', or actually 'snow's' or 'of snow', in Finnish). Even if the composition is remotely in variation form, the "theme" is not melodic in a traditional sense. It is more like a graphical curve, or a ray of light that goes through various prisms: colour, harmony, rhythm, density, space… the dimensions of the musical space, the different parameters.

Thinking of light and its "lightness" gave the work its rather slow, peaceful mood. In my mind, the long, sustained note g that draws the curve in space while moving through the orchestra in the beginning of the piece is like a flashlight in a dark room. Little by little, the room starts to be illuminated more. As the light moves around through various stages in the work, it finally releases its energy in the fast section near the end of the work: as if suddenly experiencing the speed of light – or perhaps just sledging through the glimmering snow on a bright winter day.

© 2007 Jarkko Hartikainen

Sana 'lumen' tarkoittaa latinan kielessä valoa. Valo jousiorkesteriteoksessa Lumen (2007) on teema, joka, valon tavoin, ei ole perinteisessä mielessä aineellinen, eikä sillä ole massaa. Musiikkiin valo heijastuu kuin prismojen läpi kulkeva valonsäde (muutoksen kuvana) esiintyen vuorollaan dynamiikassa, rytmissä, harmoniassa, tiheydessä, linjassa, värissä sekä näiden erilaisina sekoituksina, yhdistelminä... Aivan teoksen alussa valo heijastuu jousiorkesterin muodostamaan tilaan, kartoittaen sitä majakkamaisesti kaksiviivaisena g-sävelenä.

Valon keveys ja aineettomuus heijastuu teoksen tiettyyn pysähtyneisyyteen ja toivottavasti pimeän talvipäivän valkaisevan lumen tavoin vaikuttavaan pelkistyneisyyteen. Prismojen kautta kulkiessaan valo kerää ja antaa energiaa, joka purkautuu lähellä teoksen loppua, kuin antaen voimannäytteen valonnopeudesta. Tai kenties kyse on riemusta, kun on lopulta päästy pulkkamäkeen, mistä sen tietää.

Teoksen tilasi japanilainen Rohm Music Foundation, ja kantaesitys tapahtui Andrea Raffaninin johdolla toukokuussa 2007 Kiotossa, osana Kyoto International Music Students Festivalia.

© 2007 Jarkko Hartikainen

Instrumentation

str

Category

Works for Orchestra or Large Ensemble

Premiere

Kyoto International Music Students Festival Orchestra, cond. Andrea Raffanini, Kyoto, Japan, May 28, 2007, fp in Finland: UNKO, cond. Jani Telaranta, Helsinki (Ears Open 30 years), November 24, 2007

Commisioned by / dedications

Commissioned by Rohm Music Foundation

PDF for promotional use

 Download

Archive number

MF19686

+ Add information