Description

Tanssirunoelma Le Voyage (Matka) ei ole mikään tavallinen baletti. Se on monitahoinen teos, jossa eri taiteenlajit yhdistyvät. Eri puolilta tulleet vaikutteet, eteläisen pallonpuoliskon alkuperäiskansojen tanssi- ja musiikkikulttuuri, vuoden 1998 alussa tekemäni matkan elämykset, ne kaikki muodostavat punaisen langan, joka kiemurtelee Etelä-Afrikasta Australian ja Uuden Seelannin halki ja Polynesian saariston kautta Etelä-Amerikkaan, Buenos Airesiin ja Rio de Janeiroon.

Tanssirunoelma alkaa Australian aboriginaalien maisemasta. Siellä kohdataan primitiivinen kulttuuri, joka kuuluu eksoottisessa puhallinsoittimessa didgeridoossa ja taustalla ajoittain kopisevissa puupalikoissa. Mezzosopraano- ja baritonisolistin meditaatiot heijastavat tapaamista tämän ikivanhan kulttuurin kanssa.

Seuravassa kohtauksessa, Maorilaisessa fantasiassa, kehitellään motiivia, joka on saanut vaikutteita Uuden Seelannin maorikulttuurista. Kuului erilaisia lyömäsoittimia ja monenlaisia ääniä, mihin kuuluu mm. suhistuspuu. Se on jo tuhansia vuosia sitten käytetty soitin, pitkänomianen puunpala, jota naruun kiinnitettynä pyöritetään pään päällä ja joka aiheuttaa vinkuvan äänen, korkeamman tai matalamman riippuen pyörivän liikkeen nopeudesta ja puunkappaleen koosta. Kuorosta kuuluu suhuäänteitä ja vihellyksiä, jotka sekoittuvat lintupilleihin.

Kolmannessa kohtauksessa tutustutaan Tahitilta tuleviin polynesialaisiin rytmeihin, jotka esitetään yksinomaan lyömäsoittimilla. Neljännessä kohtauksessa siirrytään Etelä-Amerikkaan, Buenos Airesiin, jossa luonnollisesti törmätään tangoon ja sen näkyvimpään soittimeen bandoneoniin, argentiinalaiseen harmonikkatyyppiin. Tämän jälkeen on vuorossa samba, Rio de Janeiron karnevaalitanssi, jonka sykkivää rytmiä ei voi välttää.

Finaali sijoittuu Etelä-Afrikkaan, missä kohdataan alkupräisväestön laulua ja tanssia kultakaivosalueella Johannesburgin ympäristössä, kansanheimojen sulatusuunissa. Erilaiset lyömäsoittimet, mm. rummut, ksylofonisoittimet ja mbira, peukalopiano, antavat oman erikoisleimansa musiikkiin. Soolokadenssi 'puhuvalle' rummulle eli tamalle, tanssija jolla on taiturillinen jalkatekniikka ja aito afrikkalainen tanssijatar huipentavat tanssirunoelman finaalin.

Soitinnus tässä teoksessa on erittäin vaihteleva. Pääasiassa esiintyvät sekä laulu- että soitinsolistit, ja kamarimusiikillinen läpikuultavuus vallitsee, mikä osittain vie ajatuksen primitiiviseen yksinkertaisuuteen. Kolmessa ensimmäisessä kohtauksessa ei esiinny lainkaan jousia. Ne ilmaantuvat vasta Etelä-Amerikassa, mutta katoavat taas Afrikassa.

© Erik Bergman, 2000

(kommentti teoksen kantaesitykseen 19. elokuuta 2000)

Instrumentation

2222 0330 00 0, asax, 2ethnic, 5-10perc, acc, str, chx, 3dancer, mezzo, basso [afl, ehn, cfag, bandoneon, didgeridoo & shell trumpet]

Category

Vocal and Choral Works, Works for Orchestra or Large Ensemble

Opus no.

op.142

Premiere

Säde Rissanen, mezzo-soprano, Erkki Hannonen, bass-baritone, Finnish National Opera Orchestra, Finnish Radio Chamber Choir, cond. John Storgårds, Helsinki Festival, August 19, 2000

Movements

1. Aboriginal Landscape, 2. Maori Fantasy, 3. Polynesian Rhythms, 4. À la Buenos Aires, 5. Samba, 6. South African Finale

Commisioned by / dedications

Commissioned by the Finnish National Opera

+ Add information