Description

Available on Fennica Gehrman’s web shop https://webshop.fennicagehrman.fi/page/product/qua...

Kalevi Ahon kvartetto huilulle, alttosaksofonille, kitaralle ja lyömäsoittimille on sävelletty vuonna 1982 suomalaiselle Cluster-yhtyeelle. Yhtye kantaesitti teoksen syksyllä 1982 Amsterdamissa.

Kvarteton kokoonpano on hyvin poikkeuksellinen — melkein kaikki tällaiselle soitinyhtyeelle sävelletty musiikki on syntynyt Cluster-yhtyeen pyynnöstä. Näitä teoksia vertaillessa on mielenkiintoista havaita, miten eri tavoin suomalaiset nykysäveltäjät ovat kyenneet yhdistämään neljä täysin erilaista, kuin eri maailmoista peräisin olevaa instrumenttia toimivaksi kamarimusiikkikokoonpanoksi.

Ahon kvartetossa eri soittimet pyrkivät toisinaan lähestymään toisiaan sekä soinnillisesti että tekstuuriltaan niin paljon kuin mahdollista, ja toisinaan taas eriytymään toisistaan kullekin ominaiseen idiomaattiseen soittotapaansa. Ensinmainittu tendenssi ei ole mahdollista muutoin kuin käyttämälllä osittain poikkeuksellisia soittotapoja. Esimerkiksi alun sointivärimelodia, jossa sama pitkä e-sävel siirtyy huomaamatta instrumentilta toiselle, ei ole mahdollista toteuttaa muuten kuin siten. että kitaristi ja lyömäsoittaja soittavat ensimmäiset sävelensä sellon jousella. Vastaavasti huilu ja saksofoni pyrkivät jäljitttelemään myöhemmin kitaran näppäilyjä tai lyömäsoitinten lyöntejä.

Ahon kvartetossa on kolme osaa, joista kaksi jälkimmäistä soitetaan yhtäkaksoisesti. Teoksen kehityskulku on dramaattinen — sävellyksessä tuntuu olevan eräänlainen abastrakti juoni, joka kärjistyy traagisella tavalla. Ensimmäiselle osalle on ominaista, miten soittimet vähitellen erkaantuvat omille teilleen kullekin yhtäläisistä lähtökohdista. Osan huipennus on hyvin voimakas, ja sen lopussa syntyy vaikutelma, ikään kuin soittimien välinen yhteys olisi katkennut ja instrumenttien keskinäinen kommunikointi olisi muuttunut mahdottomuudeksi.

Toinen osa alkaa tästä tilanteesta, sävyltään vääristyneenä, vieraantuneena, vailla yhteyksiä eri instrumenttien kesken. Koko teoksen dynaaminen lakipiste saavutetaan Preston lopun villiintyneessä lyömäsoitinkadenssissa, minkä jälkeen ei jää jäljelle kuin lyhyitä, irrallisia muistumia osan alusta. Päätyminen tyhjyyteen tekee kuitenkin mahdolliseksi epilogimaisen, hiljaisen kolmannen osan, joka toisaalta laulaa eräänlaista jäähyväislaulua aikaisemmalle musiikille, ja toisaalta viittaa uuden alun, uusien kommunikaatioyhteyksien saavuttamisen mahdollisuuksiin.

(1987)

Instrumentation

fl, asax, guit, perc

Category

Chamber Works

Premiere

Cluster Ensemble (Mikael Helasvuo, flute, Pekka Savijoki, alto saxophone, Jukka Savijoki, guitar, Pauli Hämäläinen, percussion), Amsterdam, October 1, 1982

Movements

I [no tempo marking] II (Presto) — III [no tempo marking]

+ Add information