Description

The Chamber Symphony no. 2 begins with highly intensive ‘music of inner voices’ that tests the limits of expression. As the violins descend from their dizzy heights, a fate-like rhythmic motif rises momentarily from the lower instruments to dominate the entire orchestra. This motif later makes two more appearances, each time more forcefully than the last.

The first movement ends with upward-straining figures on the cellos and basses that continue without the breaks as the second movement. The calm, falling, melancholy andantino melody on the violas is on its repeat intervowen with a richer, polyphonic counter-texture. Sharp, rhythmic motifs and Bartók pizzicatos over long pedal points finally lead to a furioso section bringing the entire symphony to its climax.

The coda begins with an F minor chord spread over six octaves and glowing with deep, velvety light, till the light gradually fades into clusters on minor chords on B flat and B. The work ends with a lullaby-like progression on two violas and two cellos using motifs taken from the first movement. The sombre, intense work ends with three quiet, col legno notes separated by rests on the double basses.

© Kalevi Aho, 1995 (translated by © Susan Sinisalo)

2. kamarisinfonia alkaa ilmeeltään erittäin intensiivisellä, ilmaisullisia äärirajoja tavoittelevalla ’sisäisten äänten musiikilla’. Kun viulut laskeutuvat alas huikeista korkeuksistaan, matalilta soittimilta nousee hetkeksi yli koko orkesterin kohtalonomainen rytmiaihe, joka toistuu myöhemmin ensimmäisen osan aikana vielä kahdesti uudestaan, kummallakin kerralla aina edellistä voimakkaampana.

Ensimmäinen osa päättyy solististen sellojen ja kontrabassojen ylös kurottuviin motiiveihin, jotka jatkuvat ilman taukoa toisena osana. Alttoviulujen rauhallinen, alakuloisesti laskeutuva andantino-melodia saa kertautuessaan yhä rikkaampaa polyfonista vastakudosta seurakseen. Lopulta pitkien urkupistesävelten ylle ilmaantuvat terävät rytmiset kuviot ja bartók-pizzicatot johdattavat koko kamarisinfonian huipennuksen muodostavaan furioso-jaksoon.

Sävellyksen kooda alkaa tummaa valoa hehkuvalla, yli kuuden oktaavin laajuuteen levitetyllä f-mollisoinnulla, kunnes valo asteittain hämärtyy b- ja h-mollisointujen sävelistä koostuvaan klusteriin. Teos päättyy kahden alttoviulun ja kahden sellon kehtolaulumaisiin kulkuihin, jotka ovat motiivisesti peräisin ensimmäisestä osasta. Tummasävyisen, intensiivisen sävellyksen loppupisteenä on kontrabassoille kolme taukojen erottamaa, hiljaista col legno -säveltä.

© Kalevi Aho, 1995

Instrumentation

str

Category

Works for Orchestra or Large Ensemble

Premiere

Ostrobothnian Chamber Orchestra, cond. Juha Kangas, Kokkola, February 9, 1992

Commisioned by / dedications

Commissioned by the Ostrobothnian Chamber Orchestra

+ Add information