Kirmo Lintinen
Haapaneitty, Mettäntyttö
Description
Musiikisatujen kaksi kuuluisinta edustajaa lienevät Prokofjevin Pekka ja susi (1936) sekä Poulencin Tarina Babarista, pienestä elefantista (1940/45). Säveltäjät ovat täsmentäneet teoksiaan lisämääreillä ”sinfoninen runo kertojalle ja orkesterille” sekä ”melodraama”. Prokofjevin selkeä pedagoginen tavoite oli nuoren yleisön tutustuttaminen orkesterin soittimiin, kun taas Poulencin teos (joka on pianosävellys) pyrkii elävöittämään ikätoverinsa Jean de Brunhoffin antropomorfistisen norsutarinan.
Haapaneitty, Mettäntyttö yhdistelee Prokofjevin ja Poulencin periaatteita. Teos on rakenteeltaan kuin kirja. Siinä on tekstiä (lukija), kuvitus (musiikki) ja kannet (alkumusiikin kertaus lopussa). Musiikin osuus teoksen kestosta on n. kaksi kolmannesta. Suurimman osan aikaa musiikki ja kertoja vuorottelevat. Tälle on käytännön syy: Arja Puikkosen sadun kuulee paremmin. Toisaalta, kun soittimet ja puhe satunnaisesti ovat päällekkäin, on se omiaan nostamaan intensiteettiä. Henkilöhahmoja kuljetellaan teemojen (mm. Eino, Haapaneitty, Ukkohiisi), tanssien (menuetti, häämarssi) ja lyhyiden motiivien ja sointivärien avulla (ruosteinen keinu, kissan naukaisut, Ukkohiiden mylvintä). Helposti syttyväksi ja kuvailevaksi (jopa kuvittavaksi) musiikki yltyy tarinan surrealistisessa hääseremoniassa, missä myös teoksen pääsääntöisesti tonaalinen ilme radikaalisti muuttuu.
Vaikka Haapaneitty, Pekka ja susi sekä Babar ovat ihmeen samanpituiset teokset ja eräitä musiikillisia yhtymäkohtiakin on, Prokofjevin ja Poulencin teosten syntyhistoria on kovin erilainen kuin Haapaneittyn: Siinä, missä Poulenc sai ”sävellystilauksensa” nelivuotiaalta sisarentyttäreltä ja Prokofjev viimekädessä Stalinilta, minun tilaukseni teki Veikkola DADA -festivaali; Prokofjev kirjoitti itse tarinan ja sävelsi sen neljässä päivässä, Poulenc improvisoi ensimmäisen versionsa Babar-kirja pianon nuottitelineellä. Minut esiteltiin Arja Puikkoselle, joka kirjoitti sadun varta vasten. Teoksen kokoonpano annettiin minulle valmiina (GT Ensemble), enkä olisi itse parempaa keksinytkään. Sanomattakin selvää, että sävellysvauhtini oli huomattavasti hitaampi kuin esikuvillani.
© Kirmo Lintinen (2008)
Instrumentation
fl, ob, 2vln, vla, vlc, db, speaker
Category
Works for the Stage
Language
Fi
Lyricist
Arja Puikkonen
Premiere
GT Ensemble, Ismo Kallio, narrator, Kirkkonummi, Nov 3, 2007.
Commisioned by / dedications
Commissioned by Veikkola DADA 2007 Festival.