Pehr Henrik Nordgren
Den svarte munken
Description
Musta munkki on sävelletty vuonna 1981. Kysymyksessä on kamariooppera, jonka tilasi Musikdramatiska skolan i Stockholm. Libreton olen laatinut itse Anton Tšehovin novellin pohjalta. [...] Laulajia on seitsemän. Pääroolin (Andrei Kovrin) laulaa baritoni. Muut roolit ovat Anja Pesotski, sopraano, Jegor Pesotski, tenori, Munkki, basso, Hoitajatar, altto, Kaksi tyttöä, mezzosopraanoja.
Oopperan sisällöstä saa parhaimman kuvan tutustumalla Tšehovin novelliin, jonka pääkohdat olen pyrkinyt säilyttämään sellaisinaan (libretto ei sisällä muuta kuin Tšehovin omaa kieltä, muuten se on lyhennelmä).
Alex on sävelletty vuonna 1982 Pentti Saaritsan librettoon. Ooppera on Suomen television tilaama, ja sen toteutus tapahtuu ensi vuonna. Ooppera on sävelletty suurelle orkesterille, poika- ja mieskuorolle, neljälle pääsolistille (Alex, baritoni, Axel,baritoni, Maria, lyyrinen sopraano, Miriam, mezzosopraano) sekä sivurooleissa oleville: Isä, tenori, Juristi, tenori, Luottamusmies, basso, Kuolema, basso, Terroristi I, tenori Terroristit II–IV, baritoneja.
Alexin rakastettu on Maria (’nainen, jonka piti olla Alexin’), mutta hän kohtaa nuoruudessaan rakastamansa Miriamin (’nainen, joka ei ollut kenekään’). Alex on aseita valmistavan tehtaan johtajan poika, joka ei juuri löydä elämän tarkoitusta tai sisältöä. Miriam taas kuuluu kansainväliseen terroristijärjestöön. He kohtaavat tehtaassa, minne Miriam on tullut tekemään graafisia piirroksia (ilmeisesti aseista tai aseita valmistelevista koneista). Lyhyesti kerrottuna Alex ajautuu rakkaudessaan Miriamiin ja elämänapatiansa myötä mukaan terroristijärjestön toimintaan ja sitä mukaa tuhoon (järjestö tuhoutuu sen jälkeen, kun se on vahingossa räjäyttänyt ilmaan bussillisen koululapsia, Alex jää eloon, mutta häntä tulee hakemaan mies eli Kuolema).
Oopperassa vallitsee mielestäni mielenkiintoinen jännite: rakkaus ja kuolema, terrosrismi ja ’Weltschmerz’. Terrosismi on tässä ikään kuin abstraktio. Ei ole kysymys mistään määrätystä järjestöstä jossakin määrätyssä valtiossa. Kokonaisuudessaan oopperaa voisi kuvata eräänlaisena Alexin odysseiana. Luulen, että sen tematiikka (siis tekstin) on ajaton, alati ajankohtainen. Dramaturgisesti Saaritsa on laatinut (tätä varten tilatun) loistavan libreton. Se on täynnä musiikillisesti ajatellen hyvin kiitollisia jaksoja, jotka johtavat portaittain dramaattiseen huipentumaan ja hyvin loogiseen loppuun.
Molemmat oopperat ovat syntyneet kahden vuoden sisällä. On varmasti luonnollista, että musiikissa löytyy yhtymäkohtia (sisällöllisesti yhtymäkohtana on se, että molempien oopperoiden sankarien tie vie tuhoon). Musiikista on vaikeaa puhua. Voin sanoa, ettei se ole kovin radikaalia pinnallisessa mielessä. Minun on ollut otettava huomioon kaksi seikkaa: Musta munkki on tarkoitettu oopperakoulun oppilaiden esitettäväksi, joten liian ’vaikeasti’ ei ole voinut kirjoittaa. Alex on taasen tarkoitettu televisiolle, jota katsoo koko kansa, ja siksi olen pyrkinyt tietynlaiseen selkeään ilmaisuun, ei toki kansanomaisuuteen (kaikkea muuta!), mutta siten, että sisältö on konkreettisesti tajuttavissa myös musiikin myötä. Tarkempi analyysi musiikista voi toki paljastaa monia psykologisia kerrostumia.
Yleisesti ottaen oopperoiden musiikki ei poikkeaa olennaisesti omaksumastani tyylistä.
© Pehr Henrik Nordgren
Instrumentation
1111 0200 12 0, pno, 3vln, 3vla, 2vlc, db, 7voc solo
Category
Works for the Stage
Language
Sv
Opus no.
op. 52
Lyricist
Libretto by the composer after Anton Chekhov's short story "The Black Monk" (in Swedish)
Premiere
Royal Opera, Stockholm, cond. Hannu Bister, March 20, 1984; Fp in Finland: Vaasa Opera, cond. Nils Schweckendiek, Vaasa, October 18, 2005; [* Nordgren composed an Intermezzo between the acts IV and V for the Finnish premiere]
Movements
1111/0200/12, piano, strings: 3-2-2-1
Commisioned by / dedications
Commissioned by the Royal Swedish Academy of Music and NOMUS