Annunciations

by Einojuhani Rautavaara

Concerto for organ, brass group and symphonic wind orchestra, concerto for organ, brass quintet and symphonic wind orchestra

Empty sheet

Einojuhani Rautavaara

Annunciations

Music Finland

Description

Annunciations was written during 1976–77 in response to a commission from the Stockholm Organ Festival. The triple forces required by the instrumentation were proposed by the commissioning organisation. The coupling of a symphonic wind band with its acoustical twin, the organ, leads to a superimposition of two similar timbral spectra which permitted me to create rather exciting worlds of sound.

Behind this work stands a powerful personal vision, strictly musical in nature. This said, it is possible for listeners to experience visual images when listening to this music, and its unbroken arc of half an hour’s duration has a narrative feel to it.

The introduction is slow and exploratory, like the creation of the world. In a way it lays out various symmetrical structures which invite further development. Fast passages in the organ trigger off a ‘domino’ form in which various sections follow one another in succession, laid end to end as it were. A dense ‘forest of birds’ is followed by a cantabile canon, which in turn culminates in a boisterous scherzo. After another cantabile passage the music quietens and a long, slow climb begins which eventually leads to the climax of the whole work. At this point the organ motor is switched off, leaving the notes of a dense chord swimming around in the hall and individually dying out over shorter or longer periods, depending on the acoustic. A swiftly moving finale then spurs on the work’s ‘annunciations’ to a furious conclusion. One critic, commenting on this finale, once remarked that it reminded him of a Pasolini movie in which ‘drunken aristocrats writhe over the organ keys’. I rather liked this analogy.

© Einojuhani Rautavaara

(translated by © Andrew Bentley)

Annunciations sävellettiin Ruotsin Rikskoriserterin tilauksesta ja kantaesitettiin kansainvälisellä urkuviikolla Tukholmassa 13. syyskuuta 1977, johtajana Per Lyng ja solistina Gotthard Arnér. Se on urkukonsertto, jonka kolme esityskomplementtia – urut, vaskikvintetti concertino-ryhmänä sekä suuri sinfoninen puhallinorkesteri – muodostavat kolminaisuuden, jonka pyhyys ei, nimestä huolimatta, ole niinkään uskonnollis-rituaalinen kuin musiikillis-fantastinen. Koska Tukholman arvostelijat pitivät musiikista mutta eivät sen ohjelmakommenteista (he sanoivat niitä vähän sekapäisiksi), varon tällä kertaa sanomasta muuta kuin seuraavaa:

Jos 'Annunciations' käännetään 'Ilmestyksiä', on huomattava että kysymyksessä ei ole mikään Ilmestyskirjan apokalypsis – musiikilla metelöiminen ei minua sinänsä kiinnostanut. Minua kiinnosti sen (itselleni) uuden muotomaailman, tai logiikan, tai uuden kausaliteetin edelleen etsiminen, jonkalaisen Enkeli juuri Marialle ilmoittaa mysteeriossa, ja jonka ensimmäisiä jälkiä seurasin Viulukonsertossa, varovaisesti. Minkä jälkiä täsmälleen, ja millä lailla uusien, sitä en pysty artikuloimaan – enhän minä niitä muuten etsisikään.

© Einojuhani Rautavaara, 1977

Annunciations, konsert för orgel, bleckblåsargrupp och symfonisk blåsarorkester komponerades på beställning av Rikskonserter och uruppfördes vid den internationella orgelveckan i Stockholm den 13 september 1977. Verket är en orgelkonsert vars tre uppförandekomplement – orgel, bleckkvintett som concertinogrupp och stor symfonisk blåsarorkester – bildar en treenighet vars helgd, sitt namn till trots, är mindre av religiöst-rituell än musikaliskt-fantastisk karaktär. Emedan Stockholms kritiker tyckte om musiken men inte om programkommentarerna (som de kallade för smatt virriga) aktar jag mig denna gång för att säga annat än följande:

Om 'Annunciations' översätts med ordet 'uppenbarelser' bör man komma ihåg att det inte har någonting med Uppenbarelsebokens apokalyps att göra – jag har inte varit intresserad av att väsnas med musiken. Däremot var jag intresserad av att vidareutforska den (för mig) nya formvärld, eller logik, eller de nya kausalitetssamband som Ängeln förkunnar åt Maria i mysteriet och vars första spår jag försiktigt följde i min Violinkonsert. Vilka spår, noga taget, och på vilket sätt nya, det kan jag inte uttrycka – annars skulle jag väl inte söka.

© Einojuhani Rautavaara, 1977


Instrumentation

2282 4542 13 0, org solo, asax, tsax, euph, 4db [fl+pic, cl in Eb, bcl, pictr, trb+btrb, tba+cbtba.]


Category

Works for Soloist(s) and Orchestra


Premiere

Gotthard Arnér, organ, Stockholm Regional Symphony Orchestra, cond. Per Lyng, Stockholm, September 13, 1977.


Commisioned by / dedications

Commissioned by Svenska Rikskonserter for the Stockholm Organ Festival.


+ Add information