Music Finland Core

* Title

Additional title

Description

Eino Leino kirjoitti suurimman osan Helkavirsien ensimmäisestä sarjasta kesällä 1903 oleskellessaan runoilijaystävänsä Otto Mannisen kotitalossa Kangasniemellä. Runokokoelma julkaistiin samana vuonna. Muutama vuosi sitten Leinon suuri ihailija Juha Kangas ehdotti, että säveltäisin jonkun kokoelman runoista niiden julkaisemisen satavuotismuiston merkeissä. Valitsin runon Tuuri, joka aihepiirinsä ja dramaattisen runollisen rakenteensa ansiosta teki välittömästi suuren vaikutuksen. Ennen sävellystyöni aloittamista tutustuin suureen määrään Leinoa ja erityisesti Tuuria käsittelevään taustamateriaalia, joilla Kangas varusti minut. Leino-tutkielmista avautui kiehtova virikkeiden vyyhti, jonka lopputuloksena syntyi monien vaiheiden kautta Tuuri, mystinen kuvaus ihmisen suhteesta kuolemaan ja kohtalonvoimiin.Pelkästään V. Tarkiaista lainaamalla ilmenee miten moninaiset vaikutteet ruokkivat Leinon mielikuvitusta. Todettuaan, että kuolema-aihetta on käsitelty "lukemattomin eri tavoin, milloin romanttisesti, milloin realistisesti, milloin yksityiskohtaisen tarkasti, milloin koristeellisen väljästi tai sitten filosofisessa valossa", Tarkiainen päätyy seuraavaan: "Voimme jättää tässä syrjään kaikki muut tavat paitsi ne, joissa kuolema esiintyy enemmän tai vähemmän kansanomaisesti personoituna outona tulokkaana Tuonen mailta. Tapaamme sen suuntaisia Kuoleman kuvauksiaantiikin ajoista alkaen, jolloin se kuviteltiin Yön pojaksi ja Unen kaksoisveljeksi, synkäksi Thanatokseksi, jonka ilmestymistä itse jumalatkin pelkäävät. Voisimme seurata sen vaiheita sitten keskiajan kuolemantanssikuvitelmien kautta uudempaan kristillisväriseen runouteen, jossa Kuolema esiintyy usein siivekkään enkelin tai salaperäisen viikatemiehen hahmossa. Uuden lisän toi esiromanttinen balladirunous, jossa Kuolema vainajan haamussa kuvataan saapuvaksi tavallisesti yöllä hakemaan matkamiehiä Tuonelaan. " Tarkiainen viittaa myös Kantelettaren ja muuhun kalevalaiseen runouteen sekä Goethen erääseen Leinonkin kääntämään runoon, jossa kuvataan antiikin jumalien olympolaisia pitoja ja "joihin on otettu mukaan myös jonkun kuolevaisenkin syöstäkseen hänet sitten oikullisesti alas synkkiin kuiluihin..."Aarre M. Peltonen kiinnittää huomiota itse Tuuri-nimeen - "Nähtävästi skandinaavisen ukkosenjumalan Thorin nimen Suomessa esiintynyt asu" - joka tavataan muutaman kerran Kalevalassa. Itse taivun kuvittelemaan, että nimenomaan Kalevala oli Leinolle suurin - sekä tietoinen että varsinkin alitajuinen - Tuurin inspiraationlähde. Kalevalan 27. runo kertoo kutsumattoman Lemminkäisen esiintymisestä 'Pohjolan pioissa, salajoukon juomingissa'. Kun Pohjolan isäntä kieltäytyy antamasta Lemminkäiselle olutta - ei edes rahasta - tämä haastaa hänet tappeluun: "Kuule, poika pohjolaisen, itse Pohjolan isäntä!/ Tukela tora tuvassa, seikat akkojen seassa:/tuvan uuen (!) turmelemme, lattiat verin panemme./ Käykämme ulos pihalle, ulos pellolla torahan,/ tanterelle tappelohon! Pihalla veret paremmat,/ kaunihimmat kartanolla, luontevaisemmat lumella." Lemminkäinen ei esiinny varsinaisesti Kuolemana, vaan tappajana: "Löip' on kerran luimahutti: laski pään on päältä olka,/ kallon kaulalta sivalti; vei kuin naatin naurihista/ tahikka tähkän olesta, evän kaikesta kalasta."On helppo todistaa, että kyseinen Kalevalan runo on ollut Leinon mielessä Tuuria kirjoittaessaan, sillä hän jopa lainaa sitä: "Ei tässä piot paranne, kun ei vierahat vähenne;/ talo työlle, vieras tielle hyvistäki juomingista!" Viimeisen säkeen "talo työlle, vieras tielle" Leino irrottaa yhteydestään ja sijoittaa kohtaan, jossa Tuuri leikkisästi muistelee edellisen illan juominkien iloja.Tuuri kertoo onnellisesta suurtalollisesta, joka saa jumalat vieraakseen. Hän juhlii heidän kanssaan, olut virtaa ja elämää ylistetään, kunnes tupaan tunkeutuu vieras mies, joka haluaa Tuurin mukaansa. Tämä anoo vuoden lykkäysaikaa, hän saa sen, ja juomingit jatkuvat. Aamulla Tuuri herää yksin, jumalat ovat lähteneet, myös omaiset. Pihalla odottaa mies hevosen ja reen kanssa. Tuuri yrittää jutella miehen kanssa, muistellen edellistä iloista iltaa. Mutta pian hän tajuaa, että vieras on häntä hakemaan tullut Kuolema.Tuuri - jota erästä tutkijaa lainaten kutsun "dramaattiseksi balladiksi" - on yksiosainen, kestoltaan noin 50 min. Kun suunnittelin sen kokonaismuotoa, mielessäni oli lähinnä V. Tarkiaisen runon dramaturginen jaksottelu: 1. Jumalten juomingit, Tuurin pelko ja kuoleman enteily2. Kuoleman ensi vierailu ja poistuminen juhlasta3. Tuurin juopumus, herääminen, yksinäisyyden tunto ja omaisten etsintä4. Tuurin ja Kuoleman viimeinen keskustelu ja matkalle lähtö.Tuurin juopumisen ja heräämisen väliin olen sijoittanut puhtaasti instrumentaalisen Uni-välisoiton. Sävellystyön aikana suunnitellusta kokonaisrakenteesta ei tullut aivan niin selkeä kuin Tarkiaisen jaksottelu. Tässä suhteessa voin viitata Leinoon. Syksyllä 1917 hän kirjoitti Tarkiaiselle vuoden 1903 helkavirsikesästä mm.: "Kun käsittelee jotakin aihetta, niin se vähitellen alkaa elää omaa elämäänsä ja viedä miestä mukanansa suuntaan, jota alussa tuskin osasi aavistaakaan. Näin kävi minulle Helkavirsiä sepitellessä."© Pehr Henrik Nordgren & RSO, 2003

Year of composing

Arranger

Movements

Availability

Abbreviation	Instrument
Woodwind
acl	alto clarinet
afl	alto flute
arec	alto recorder
asax	alto saxophone
barsax	baritone saxophone
barhn	baritone horn
bcl	bass clarinet
bfl	bass flute
bob	bass oboe
bsax	bass saxophone
bsn	bassoon
cbsn	contrabassoon
cl	clarinet
ehn	English horn
fl	flute
hn	French horn
ob	oboe
pic	piccolo
rec	recorder
sax	saxophone
srec	soprano recorder
ssax	soprano saxophone
trec	tenor recorder
tsax	tenor saxophone
Brass
ahn	alto horn
atrb	altotrombone
barhn	baritone horn
btrb	bass trombone
cornet	cornet
euph	euphonium
fhn	flugelhorn
hn	French horn
tba	tuuba
thn	tenor horn
trb	trombone
trp	trumpet
Percussion
dr	drums
glock	glockenspiel
mar	marimba
perc	percussion
timp	timpani
vibr	vibraphone
xyl	xylophone
Strings
db	double bass
gamba	viola da gamba
str	strings
vla	viola
vlc	cello
vln	violin
Other
acc	accordion
cel	celesta
cemb	harpsichord
chords	chords
elbas	electric bass
elg	electric guitar
elorg	electric organ
elpno	electric piano
guit	guitar
harm	harmonium
hca	harmonica
hp	harp
instr	instrument
kantele	kantele
keyb	keyboard
live electr	live electronics
mand	mandolin
mel	melody
org	organ
pno	piano
synth	synthesizer
tape	tape
Vocal
alto	alto
baryt	baritone
basso	bass voice
ch	choir
chc	childrens choir
chf	female choir
chm	male choir
chx	mixed choir
cten	countertenor
mezzo	mezzo-soprano
sopr	soprano
speaker	speaker
ten	tenor
voc	vocal

Symphony orchestra
2222 4331 11 1, str = 2 flutes, 2 oboes, 2 clarinets, 2 bassoons, 4 French horns, 3 trumpets, 3 trombones, tuba, timpani, one other percussionist, harp and strings
Wind band
2252 3 423 21212 3 = 2 flutes, 2 oboes, 5 clarinets, 2 bassoons - 3 saxophones - 4 French horns, 2 trumpets, 3 trombones - 2 cornets, alto horn, 2 tenor horns, baritone horn, 2 tubas - 3 percussionists
Big band
221 4 4, pno, guit, db, dr = 2 alto saxophones, 2 tenor saxophones, baritone saxophone, 4 trumpets, 4 trombones, piano, guitar, double bass, drums
Additional codes
+	fl+pic = flutist doubles on piccolo
/	pno/org = can be played on either piano or organ
lib	ad libitum
obl	obligato
str	str: 65432 = specified number of string players
str min	str min: 65432 = at least 65432
str max	str max: 65432 = not more than 65432
solo	vln solo = violin is the solo instrument in a work not obviously for solo violin