Score
44 pages
A4-portrait
Olisin voinut antaa uudelle Triolleni niin halutessani lisänimen ”Carpe diem” – ei niinkään sävellyksen hetkellisten tunnelmakuvien vaan pikemminkin sävellystapahtuman perusteella. Koin Trioa säveltäessäni hyvin voimakkaasti sen, miten välähdyksenomaisesti ideat tulevat mieleen ja kuinka nopeasti ne myös häipyvät, jollei niihin tartu heti kiinni. Tällaisen välähdyksen aikana saattaa nähdä teemoja, harmonioita tai jopa koko teoksen valmiina. Suurin työ on kirjoittaa kaikki nuoteiksi ja pitää inspiroitunut näkemys rikkumattomana. Yritin säveltäessäni parhaani mukaan seurata saamiani välähdyksiä. Nyt, pari kuukautta teoksen valmistumisen jälkeen, tuntuu sitä, että onnistuin tavoittamaan sen, mitä musiikilliset näyt minulle antoivat. Toivon, että kuulijat tavoittavat saman musiikkini välityksellä.
Sävelsin Trion kesän 2007 intensiivisen luomiskauden aikana, jolloin syntyi myös ensimmäinen sinfoniani ”Cinematic Characters II”. Trion viitekehyksenä ja innoituksen lähteenä on ollut viime vuosina syntynyt rakkauteni Välimeren seutuun –Espanjaan, Ranskaan ja Italiaan.
Ensimmäinen osa, Valkoinen kylä, viittaa Espanjan maaseutuun ja vitivalkoisiin taloihin, kirkkaaseen ja kuumaan auringonpaisteeseen. Huilu luo erilaisia tunnelmia alun meditatiivisuudesta keskiosan tanssillisuuteen. Kuultavissa on myös kellomaisia sävyjä pianon ja viulun esittämänä.
Toinen osa on tulinen, vauhdikas Scherzino, joka sisältää päällekkäisiä 3/4- ja 6/8-tahtilajien rytmejä, vuoropuhelua instrumenttien kesken sekä lyhyitä ostinato-aiheita, joiden osuus ja merkitys myöhemmin teoksen finaalissa kasvaa.
Kolmas osa, Melankolinen kosinta, on sointi- ja sointumaailmaltaan saman henkinen kuin elokuvallisiksi nimeämäni teokset (esimerkiksi Cinematic Characters I, yhden osan´alaotsikkona ”Elokuvallinen valssi ranskalaiseen tyyliin”). Viulu ja huilu käyvät dialogia, jossa viulun osuus on alakuloinen, paikoin jopa anovan valittava. Osa päättyy viulun alistuneeseen kommenttiin.
Finaali alkaa pianon kadenssimaisella johdannolla, josta siirrytään nopeampaan tempoon. Kadenssin jälkeen osan karaktääri on kaksijakoinen, rytmikkäämpi aihe ja sen rajut ostinatot vuorottelevat laulavamman ”Välimeriteeman” kanssa. Teoksen loppu häipyy kaukaisuuteen.
© Jouko Tötterström, 2007
fl, vln, pno
Chamber Works
Kokkola 10.11.2007, Jaana Sariola fl, Osmo Leponiemi vln, Riitta Tötterström pno
1. Valkoinen kylä, 2. Scherzino, 3. Melankolinen kosinta, 4. Finale
MF20307
44 pages
A4-portrait
23 pages
A4-portrait
44 pages
Digital (PDF)
23 pages
Digital (PDF)