Tre aspetti d'una serie dodecafonica

by Erik Bergman

d'una serie dodecafonica

Empty sheet

Erik Bergman

Tre aspetti d'una serie dodecafonica

Music Finland

Description

Bergman first applied dodecaphony in his piano work Espressivo (1952) but did not complete his first real twelve-note orchestral work Tre aspetti d’una serie dodecaphonica until five years later. Consisting of three shortish movements, the work is marked by its translucent, beautiful orchestration. It grows from restrained pianissimo gestures in the first movement via long, elastic melodies in the second to a sharper, more dramatic idiom in the third.

© Kimmo Korhonen, November 1998

(translated by © Susan Sinisalo, February 1999)

Bergman sovelsi dodekafoniaa ensimmäisen kerran pianoteoksessa Espressivo (1952), mutta vasta viisi vuotta myöhemmin valmistui hänen ensimmäinen dodekafoninen orkesteriteoksensa Tre aspetti d’una serie dodecaphonica. Se on kolmesta lyhyehköstä osasta rakentuva eheä kokonaisuus, jonka musiikkia leimaa läpikuultava ja kauniisti soiva orkestraatio. Teos kasvaa ensiosan vähäeleisistä pianissimosävyistä toisen osan pitkiksi elastisiksi melodialinjoiksi. Kolmannessa osassa yleisilme on terävämpi ja dramaattisempi.

© Kimmo Korhonen, November 1998

Teoksessani Tre aspetti d’una serie dodecafonica olen käyttänyt sarjallista sävellystekniikkaa. Yksi ainoa kaksitoistasävelsarja on koko teoksen pohjana. Sävellyksen kolmeen osaan sisältyy joukko metamorfoseja. Sisin pyrkimykseni on ollut tuoda kuuluville sarjan olemus, sen erilaiset luonteenpiirteet, saada sen maagillinen voima säteilemään eri tahoille melodisine ja soinnullisine ominaisuuksineen, yksityiskohtineen ja äänenkuljetuksellisine mahdollisuuksineen, kontrapunktisesti ja rytmillisesti käsiteltynä, muotoa luovine ominaisuuksineen, dynamisine aksentteineen ja soittimellisine värityskeinoineen.

Soitinnuksessa olen pyrkinyt selkeyteen saadakseni mikäli mahdollista sen mitä sävellys haluaa ilmaista himmentymättömänä kuuluville ja tajuttavaksi hienoimpine vivahteineen, myös lyömäsoitinten osalta.

Ensimmäisessä osassa saa kuulija tutustua sarjan materiaaliin. Hiljaisen aavistelun tunnelmassa yksityisiä säveliä eri tasoilla, vuorovaikutuksessa toinen toiseensa ja toinen toistaan tasapainottaen kohoaa ekspressiivinen melodialinja esille. Melodinen aines on muuten voimakkaasti hallitseva koko sävellyksessä.

Heti toisen osan alussa kehräytyy kuuluville oboen ja englannintorven vuoropuhelu. Jatkuessaan kehittyy musiikki monisäikeiseksi, solististen elementtien värittämäksi äänikudokseksi rytmillisen sarjan samanaikaisesti sykkiessä lyömäsoittimissa.

Viimeinen osa siivittäytyy rytmillis-musikanttiseen lennokkuuteen.

© Erik Bergman, 1957


Instrumentation

2222 3220 13 0, str [ehn, bcl]


Category

Works for Orchestra or Large Ensemble


Opus no.

op.46


Premiere

Helsinki Philharmonic Orchestra, cond. Jussi Jalas, Helsinki, November 8, 1957


Commisioned by / dedications

{}


+ Add information