Description

Songs of innocence, lust and sorrow kuuluu kappaleisiin, joiden säveltäminen tuntui työläältä ja pitkältä rupeamalta. Pääsyynä tähän oli ”tieto lisää tuskaa” -efekti. Olen koko ikäni ollut innokas vanhan musiikin ystävä ja autenttisuusliikkeen puolestapuhuja. Vanhana barokkisellistinä gamba oli instrumenttina helposti lähestyttävä, ja oli nopeasti ymmärrettävissä minkälaista musiikkia gamballe ei ainakaan tule säveltää. 1600–1700-luvuilla sävelletty gambamusiikki osoittaa kiistatta, että gamballe luonteenomaisin tekstuuri on sellaista, jossa syvennytään musiikin hienovaraisiin värisävyihin ja affektien kirjoon. Eli sellaista siis vain säveltämään! Mutta tämän sinänsä yksinkertaisen johtoajatuksen kääntäminen oman aikamme musiikilliseksi ilmaisuksi ajautumatta anakronismin tai musiikillisten pastissien tielle ei tuntunut aivan yksinkertaiselta.

Pohdintani lopputulos on kuultavissa Songs of innocence, lust and sorrow’n reilun kymmenminuuttisessa jatkumossa, joka rakenteellisesti jakaantuu kolmeen taitteeseen. Alkusoiton kaltaisen esittelyjakson myötä päädytään sitkeään lamentatioon, jonka huipentuman jälkeen kahden gamban toteuttama neliääninen huiluäänitekstuuri päättää teoksen aineettomiin korkeuksiinsa. Teoksen nimi viittaa yleisellä tasolla sen sisältämien affektien tulkintamahdollisuuksiin – nimeä ei tule tulkita musiikin kirjaimellisena tapahtumaselostuksena.

Valmistauduin gambaduo Songs of innocence, lust and sorrow’n säveltämiseen tavallisuudesta poikkeavalla tavalla: ostin itselleni seitsenkielisen bassogamban ja opetttelin soittamaan sitä auttavasti. Teos onkin sävelletty yksinomaan gambaa sävellyssoittimena käyttäen, minkä toivon heijastuvan myönteisesti teoksen instrumentaaliseen soitettavuuteen.

Songs of innocence, lust and sorrow on Markku Luolajan-Mikkolan tilaus, ja sen rahoittivat Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto ja Teoston sävellystilaustoimikunta, joita kaikkia täten lämpimästi kiitän.

Olli Virtaperko (17.5.2011)

* * *

The compositional process of a bass viol duo Songs of innocence, lust and sorrow started in an unusual way: by purhacing a 7-string bass viol and by learning to play it tolerably. I’m a Baroque cellist as my instrumental background, so the affective world of Baroque instruments was familiar to me. It soon become cleal to me what kind of texture should not be composed for viols. The wonderful viol music of 17th and 18th century clearly shows that sofistication and affectivity are what the viol is all about. But composong such music without falling into the traps of sentimentality, pastiche or anacronism was not an easy task. The modest result of my pondering resulted a piece Songs of innocence, lust and sorrow.

Structurally the work is divided in three secions. The Overture-like opening segues into long and melancolic Lamento that evetually leads to coda-like ending, where immaterial natural harmonics of viols close the piece to an end.

Songs of innocence, lust and sorrow was commissioned by Markku Luolajan-Mikkola and financed by Sibelius Fund of Finnish Composers and Teosto Commission Fund, to whom I hereby express my most sincere gratitude.

Olli Virtaperko (17.5.2011)

Instrumentation

2gamba

Category

Chamber Works

Premiere

Markku Luolajan-Mikkola and Mikko Perkola, Vantaa Baroque festival (Finland), 14 August 2011

Movements

1. Awakening, 2. Songs of melancholy and passion, 3. Epilogue: dreaming and floating

Commisioned by / dedications

Commissioned by Markku Luolajan-Mikkola and financed by Sibelius Fund of Finnish Composers and Teosto Commission Fund.

PDF for promotional use

 Download

Archive number

MF21644

+ Add information