Score
32 pages
A4-portrait
Sonata for Alto Saxophone and Piano, Sonata for Alto Saxophone and Piano
Sonata for Alto Saxophone and Piano is dedicated to Olli-Pekka Tuomisalo and Risto-Matti Marin. The saxophone and piano parts are equally virtuosic. A playing technique called “altissimo”, which means playing ultra high pitches, sets a special demand for saxophone player. Rippling surfaces formed by different kinds of thrills and tremolos are a typical element in piano part. Sonata contains strikingly rythmical episodes with running scales of saxophone as well as peaceful, timbre-centred episodes. One may also hear echoes of jazz music in some places.
The form of this one-part sonata is a kind of variation of traditional sonata form. Most important themes are vivid and running main theme and meditative secondary theme. The simple melody of the secondary theme is coloured with piano's one-note repetitions that expand gradually to large, rippling chords. The rather large development section represents some new material besides of familiar themes. The second half of the development section is in 7/8 time and contains figures that are staggering as if they were falling. In the end of the piece after saxophone’s solo cadenza the main theme appears as a "rocking" variation. After that the theme becomes merged in scales that are running back and forth. When the music has already faded away, the main theme performs it’s last, desperate attack.
© Juho Miettinen
Tässä Olli-Pekka Tuomisalolle ja Risto-Matti Marinille sävelletyssä virtuoosisessa sonaatissa saksofoni ja piano ovat tasavertaisessa asemassa. Erityisvaatimuksia saksofonistille asettavat mm. äärimmäisen korkealta ns. altissimo-soittotekniikalla soitettavat äänet. Eräs piano-osuuden leimallinen piirre ovat erilaiset trillien ja tremoloiden muodostamat väreilevät pinnat. Sonaatti sisältää toisaalta iskevän rytmikkäitä jaksoja lurittelevine saksofoniosuuksineen ja toisaalta seesteisiä, sointiväreillä maalailevia jaksoja. Jazz-musiikin kaikujakin saattaa olla paikoin kuultavissa.
Yksiosaisen sonaatin kokonaisrakenne on eräänlainen muunnelma perinteisestä sonaattimuodosta. Toisaalta sonaatin ainoan osan voi toisaalta nähdä pitävän sisällään useaosaisen sonaatin. Teoksen tärkeimmät aiheet ovat vilkas ja luritteleva pääteema sekä pohdiskeleva sivuteema. Sivuteeman leijailua värittävät aluksi pianon yksiääniset repetitiot, jotka laajenevat vähitellen laajoiksi väreileviksi arpeggioiksi. Laajassa kehittelyjaksossa käytetään tuttujen teemojen lisäksi myös tuoretta materiaalia. Jakson jälkipuoli etenee 7/8-tahtilajissa ja se sisältää kuviointeja, jotka hoippuvat ikään kuin olisivat kaatumaisillaan. Teoksen lopussa, saksofonin soolokadenssin jälkeen kuullaan pääteemasta rokkaava muunnelma, minkä jälkeen teema liukenee vähitellen edestakaisiin juoksutuksiin. Musiikin jo hiivuttua palaa pääteema viimeiseen hullunrohkeaan syöksyynsä.
© Juho Miettinen
asax, pno
Chamber Works
Olli-Pekka Tuomisalo, alto saxophone, Risto-Matti Marin, piano, Tampere Biennale, Tempere, April 8, 2006.
MF19128
32 pages
A4-portrait
10 pages
A4-portrait
32 pages
Digital (PDF)
10 pages
Digital (PDF)