Score
76 pages
A4-portrait
Teos poikkeaa aikaisemmista vokaaliteoksistani, joissa olen lähestynyt vokaalisuutta ja kieltä perinteisen melodisesti. Perinteisen ekspressiivisen ilmaisun, tässä ja nyt meille puhuvan hahmon sijasta Markku Paasosen teksti (Boujaafar Beach II) on ripustettu androgyynisti ja viileästi aikaan ikään kuin näyttelytilaan. Sanat kelluvat pehmeiden diatonisten harmonioiden keskellä leikkautuen esiin kromaattisesti. Sanoja esiintyy aluksi harvassa, mutta vähitellen tihentyvästi. Näin runon teksti eheytyy palasista, yksittäisistä sanoista, kunnes teksti tiivistymisen edetessä menee lopulta päällekkäin itsensä kanssa. Tässä vaiheessa, kun kieli on, Paasosen runoa mukaillakseni, vyyhteytynyt ja turvonnut, se repeää ulos Paasosen tekstistä laajaksi puhekuorojaksoksi, kielirunsaudessaan eräänlaiseksi Baabelin kuoroksi, jossa sanat ja kielet muuttuvat toisiksi toisiinsa sekoittuen, anagrammien, sointiasuvariaatioiden ja foneemitransformaatioiden kautta. Dadan, James Joycen ja Volter Kilven hengessä assosiaatiot lentävät vapaana. ...sino phonia on pyrkimys monen tasoiseen musiikillis-kielelliseen kokemukseen sikäli, että runon tunteminen tekstinä on vähintäänkin yhtätärkeää kuin kuuleminen sävellettynä. Menneinä aikoina anagrammeihin saatettiin liittää mystisiä merkityksiä. Lieneekö siis sattumaa, että kun Paasosen tekstissä toimitusjohtajat tulevat rannalle viettämään ”demokraattista” kesälomaa , ovat kulman takana ”demitarkat sodat”, multilinguaalinen ”Atom test ad Irak”. Näin kerrostuu lopulta myös epäilyttävä huomio: ”kas media, kadotit draamat, sekotit rotat, mestarit.” Teoksen metatasoa tietyllä tavalla ilmentää, että kuoro reagoi viimeksi mainittuun voimakkaasti, mutta ei niinkään sisältöön vaan kirjoitusvirheeseen. Teos sai lähes mystisellä tavalla mottonsa anagrammirunon muodossa mehusta, jota Paasosen tekstin rituaalimenoissa ”tihkui seinämosaiikeista”. ”Aukesi koneista ihmisäiti, mies hakukoneista äitiisi. Humisi aikakone, esittäisi tiheitä, osiensa musiikkia, ehtona: ai musiikkia sietäisi? Omakätisesti henki uisi.” ...sino phonia, paronomasia. on Helsingin Kamarikuoron tilaus ja toteutunut Madetoja-säätiön tuella. © Perttu Haapanen
chx
Vocal and Choral Works
Fi
Markku Paasonen, transformed by Perttu Haapanen
Helsinki Chamber Choir, cond. Fredrik Malmberg, Helsinki, September 23, 2005
Commissioned by Helsinki Chamber Choir
MF18865
76 pages
A4-portrait
76 pages
Digital (PDF)