Schatten der Erde Op. 30

by Paavo Heininen

Maan varjot

Empty sheet

Paavo Heininen

Schatten der Erde Op. 30

Music Finland

Description

Schatten der Erde kombinerar tre dikter om afton, höst, ensamhet och vemod – med olika, och mera och mera pessimistisk, syn på möjligheterna att överlava det skugglösa, helmörka som väntas. Ett nu av orolighet, förhandsförnimmelser av fara, utvägslöshet – men ett nu icke utan några visioner av närvarande skönhet och fulländning. Det mest slutna stycket är Rilke-sången (som jag tror vara ett av mina bästa verk), i den första står motsatserna oförmedlade sida vid sida, medan den tredje är öppet obalanserad: den idylliska början leder turvis via apati och förtvivlan till en atomisering av den sönderfallande musiken.

© Paavo Heininen, 2/1974

Andreas Gryphius: Abend

Der schnelle Tag ist hin; die Nacht schwingt ihre Fahn

Und führt die Sternen auf. Der Menschen müde Scharen

Verlaßen Feld und Werk. Wo Tier und Vögel waren,

Traurt itzt die Einsamkeit. Wie ist die Zeit vertan!

Dem Port naht mehr und mehr sich zu der Glieder Kahn.

Gleich wie dies Licht verfiel, so wird in wenig Jahren

Ich, du, und was man hat, und was man sieht, hinfahren.

Dies Leben kommt mir vor als eine Renne-Bahn.

Laß, höchster Gott, mich doch nicht auf dem Laufplatz gleiten.

Laß mich nicht Ach, nicht Pracht, nicht Lust, nicht Angst verleiten,

Dein ewig heller Glanz sei vor und neben mir.

Laß, wenn der müde Leib entschläft, die Seele wachen,

Und wenn der letzte Tag wird mit mir Abend machen,

So reiß mich aus dem Tal der Finsternis zu dir!

Ilta

On päivä vilkas poissa, yön viiri hulmuaa

ja tähdet kutsuu esiin. Joukot väsyneet

jo pellot, pajat jättää. Tanhuat tyhjenneet

on luonnon virman leikin. Kuin aika katoaa!

Taas rantaan reitti jäsentemme haahden vie.

Kuin valon säteet vajoo pois, niin kohta haihtuu

se kaikki, mitä oomme, mitä näemme; tyhjäks vaihtuu.

Tää elo mulle on kuin pitkä kilpatie.

Suo, Korkein, etten vain mä tiellä lankeaisi,

mua ettei vaivat, toivot, huolet harhaan saisi.

Suo ikivalos eessäin, rinnallani hohtaa.

Kun keho uinuu, suo että sielu valppaaks jää.

Kun viime päivä kanssain iltaan ennättää,

sun voimas suo mun yöstä lähellesi johtaa.

Rainer Maria Rilke: Herbsttag

Herr: es ist Zeit. Der Sommer war sehr groß.

Leg deinen Schatten auf die Sonnenuhren,

Und auf den Fluren laß die Winde los.

Befiehl den letzten Früchten voll zu sein;

Gib ihnen noch zwei südlichere Tage,

Dränge sie zur Vollendung hin und jage

Die letzte Süße in den schweren Wein.

Wer jetzt kein Haus hat, baut sich keines mehr.

Wer jetzt allein ist, wird es lange bleiben,

Wird wachen, lesen, lange Briefe schreiben

Und wird in den Alleen hin und her Unruhig wandern,

wenn die Blätter treiben.

Syyspäivä

Herra, aika on. Oi mahti kesäinen!

Nyt peitä varjoihin aurinkokellot,

ja niityt, pellot heitä haltuun tuulien.

Nyt viime viiniköynnös pane kypsymään.

Suo sille hellepäivä vielä, hehkuttaja;

luo siihen täyttymyksen pakko sekä aja

sen viime makeus viiniin väkevään.

Ken majaa vailla nyt, ei enää majaa saa.

Ken nyt on yksin, kauan yksin jää,

hän valvoo, lukee, kirjeet sepittää

ja puistokäytäviä kauan ees ja taa

vain käy, kun tuuli lehdet lennättää.

Friedrich Hölderlin: Hälfte des Lebens

Mit gelben Birnen hänget

Und voll mit wilden Rosen

Das Land in den See;

Ihr holden Schwäne,

Und trunken von Küßen

Tunkt ihr das Haupt

Ins heilignüchterne Wasser.

Weh mir, wo nehm ich, wenn

Es Winter ist, die Blumen, und wo

Den Sonnenschein

Und Schatten der Erde?

Die Mauern stehn

Sprachlos und kalt, im Winde

Klirren die Fahnen.

Puoli elämä

Kelta, keltatertut

keltaterttuja notkuen

ruusut, villit ruusut

ja villiruusuja täynnä

rannat viettävät vesiin.

Linnut, te armaat joutsenet

ja suudelmista juopuneet,

pään kastatte pyhänviileään veteen.

Voi! Voi minua, mistä saan, kun talvi on,

kukat ja auringonvalon ja maan varjot?

Muurit kohoavat kielettöminä ja kylminä,

tuulessa vinkuvat viirit.

(suom. © Paavo Heininen)


Instrumentation

voc, pno


Category

Vocal and Choral Works


Language

De


Opus no.

op.30


Premiere

Virpi Augustin, mezzo-soprano, Pentti Koskimies, piano, Helsinki, November 16, 1975.


Movements

1. Abend (Gryphius), 2. Herbsttag (Rilke), 3. Hälfte des Lebens (Hölderlin)


Commisioned by / dedications

Commissioned by the Association of Finnish Soloists.


+ Add information