Description

Sävellyksen nimi viittaa ensisijaisesti renessanssisäveltäjien tapaan kirjoittaa ns. parodiamessuja pienempien sävellysten, esim. motettien pohjalta. Vain toissijaisesti on kysymys matkivasta pilanteosta. Sävellyksen tilasi Kokkolan orkesteri ja se valmistui vuonna 1988.

Introduzzione (johdanto) muodostaa tälle sarjalle eräänlaisen teeman: muissa osissa kehitellään edelleen sen sisältamiä ajatuksia. Tango virittää ilmoille melodian, joka oli tavallaan piilossa Introduzzionen bassokuluissa. Keskiosaa leimaavat riehakkaat synkoopit ja asteikkokulut. Intermezzo: vaimeiden jousten säestyksellä sooloviulu kehittelee surumielisesti edelleen melodista käännettä, jonka alkuaihe löytyy Introduzzionen ensiviulun stemmasta. Tämä viulusoolo on ikään kuin sävelletty improvisaatio. Menuetto: melodisena lähtökohtana on Introduzzionessa esiintynyt viulun ja sellon vuoropuhelu, josta kehittyy jäljitteleviä sävelryöppyjä. Triossa sama aihe levittäytyy hitain aika-arvoin laajaksi liikkeeksi, jonka lomaan kontrabassot sirottelevat salaperäisiä pizzicato-asteikkoja. Finale: Tämä sonaattimuotoinen osa on sarjan laajin ja riehakkain. Alun leikkisistä pizzicato-kuluista tunnistaa Introduzzionen sellokandenssin alkuosan, sivuteema muistuttaa Tangon teemaa ja kehittelyjakso on eräänlainen vapaa fuuga, joka palautuu Introduzzionen alun haikeaan sellomelodiaan.

Jos kuulija ei huomaa näitä selostamiaini temaattisia yhtymäkohtia ensikuulemalta, sillä ei ole mitään väliä.

© Harri Wessman, 1991

Parodier (Svit nr 2 för stråkorkester)

Verkets namn hänför sig i första hand till renässanskompositörernas sätt att skriva s.k. mässparodier baserade på mindre verk, t.ex. motetter. Endast i andra hand kan det ses som en parodierande imitation. Verket beställdes av Gamlakarleby orkester och det blev färdigt år 1988.

Introduzzione (inledning) utgör ett slags tema för sviten: i verkets övriga satser utvecklas inledningens tankar. Tango: satsen stämmer upp en melodi som på sätt och vis redan fanns gömd i inledningens basklanger. Mellandelen känns igen på de uppsluppna synkoperna och skalorna. Intermezzo: till ackompanjemang av dämpade stråkar utvecklar den sorgsna soloviolinen den melodiska vändpunkt vars ursprung kan sökas i inledningens violinstämma I. Detta violinsolo har funktionen av en komponerad improvisation. Menuett: den melodiska utgångspunkten utgörs här av inledningens dialog mellan violin och cello utvecklad till imiterande tonkaskader. I triodelen utvidgas samma tema till en långsam rörelse som understryks av mystiska pizzicatoskalor i cellostämman. Finale: denna sats skriven i sonatform, utgör svitens längsta och uppsluppnaste sats. I satsens inledande lekfulla pizzicatoklanger känner man igen början från cellokadensen i Introduzzione, sidotemat påminner om temat i Tango och det utvecklas sedan till en slags fritt formad fuga som i sin tur återgår till den vemodiga cellomelodin som inledde Introduzionesatsen.

Huruvida åhöraren vid första avlyssnandet lägger eller inte lägger märke till ovan nämnda tematiska associationer, spelar egentligen ingen roll.

© Harri Wessman, 1991

Instrumentation

str

Category

Chamber Works

Premiere

Ostrobothnian Chamber Orchestra, cond. Juha Kangas, Kokkola, October 12, 1988.

Movements

1. Introduzione, 2. Tango, 3. Intermezzo, 4. Menuetto, 5. Finale

Commisioned by / dedications

Commissioned by the Ostrobothnian Chamber Orchestra.

PDF for promotional use

 Download

Archive number

MF9759

+ Add information