Score
161 pages
A4-portrait
Insect Opera
kaksinäytöksinen kamariooppera, Heinäsirkat ja muurahaiset (Grasshoppers and Ants), chamber opera in 2 acts
Siitä on jo ehtinyt kulua joitakin vuosia, kun istuimme Risto Hirvosen ja Lauri Mannermaan kanssa Fazerin Fredrikinkatu 61:n kahvilassa ja keksimme, että tulevassa lastenoopperassamme yhdistettäisiin Orfeus-myytti ja Aisopoksen faabeli heinäsirkasta ja muurahaisesta. Orfeus-myyttiä kopeloitaisiin vaihtamalla sukupuolirooleja niin, että kuoleman valtakuntaan – tässä tapauksessa muurahaiskekoon – ei joutuisikaan Euridike (Eeva), vaan Orfeus (Olli).
Lauri Mannermaan ja Pekka Turkan värikäs libretto valmistui vuonna 1997. Tuon vuoden kesällä tutustuin myös Keski-Helsingin musiikkiopiston ilmaisukuoro Tarantellaan, joka laulun lisäksi liikkuu ja luo. Sävellystyöhön pääsin käsiksi tämän vuoden kevättalvella, kun erään siivouksen yhteydessä löysin kellastuneen ja pölyttyneen paperinriekaleen, jossa oli jokin vanha iskelmäluonnoksen töherrys. Pidensin ja parantelin sitä hiukan ja sijoitin sen Ötökkäoopperan alkupuolen Idyllin taustalle kaalimaan kaalien laulettavaksi – Idylli on se kohtaus, jossa Eeva lyö Ollia päähän liian lujaa. Sama melodia palaa oopperan päättävässä Eevan ja Ollin änkytysduetossa. Se melodia on pikemmin brasilialaista kuin suomalaista iskelmää.
Ötökkäoopperan libreton riemastuttavat karaktäärit houkuttelivat käyttämään laajaa tyylikirjoa ja elementtivalikoimaa,vaikka musiikin keskipisteessä onkin oma uuspateettinen sävelkieleni. Tuttu ’kuusipuu’-melodia tuli käyttöön sopivasti muunneltuna (Oi kuusipuu! = Oi kaalinpää!). Poliisin roolia esittävältä Tuomas Tuloiselalta pyysin erikseen anteeksi, että olen antanut hänelle epämelodisen tehtävän laulaa pelkkää hälytysajoneuvoista tuttua tritonusintervallia.
Oikeudenkäyntimusiikissa kohtalo näyttäytyy basson alati laskevana kromaattisena liikkeenä ja tam-tamin kumahduksina. Oikeudenkäynnin keskellä rikosiaboratorion tutkija parodioi nykymusiikkia, ja kun kolmas todistaja, psykologi, astuu näyttämölle, hänen laulunsa on kabareetyylin irvikuva. Muurahaiskekokohtauksessa orkesteri jää pois, ja absurdin yksinkertainen musisointi etenee tarantellalaisten nokkahuilukaanonien siivittämänä kehittyen vähitellen ’jatsiksi’. Oma hauskuutensa piili barokkioopperoissa käytettyjen kikkojen soveltamisessa, esimerkiksi niin, että kysymysten viimeinen intervalli aina nousee. Sana ’kaali’, joka Ötökkäoopperassa on hyvin keskeinen, oli inspiroiva sävelmaalailun aihe.
© Harri Wessman
fl, synth, str, 8voc, chc/chy, actor
Works for the Stage
Fi
Mannermaa Lauri (libr.)Turkka Pekka (libr.)
Finnish Chamber Opera, Mid-Helsinki Music Institute Orchestra, Helsinki, September 27, 1998.
I Alkulaulu, II Idylli, III Voi sitä Olli parkaa, IV Syödäkö vai eikö syödä?, V Oi kaalinpää!, VI Pehtoorin virkalaulu, VII Tarvitaan virkavallan voimaa, VIII Ollin loistoidea, IX Pehtoori ja poliisi tulevat, X Olli nousee piilostansa, XI Voi sinua viatonta, XII Eevan yksinlaulu, XIII Oikeudenkäynti alkaa, XIV Rikoslaboratorion tutkija, XV Oikeudenkäynti jatkuu, XVI Psykologi, XVII Oikeudenkäynti päättyy, XVIII Ollin oppivuodet, XIX Aurinkoisella niityllä, XX Loppusirinä
MF14628
161 pages
A4-portrait
122 pages
A4-portrait
38 pages
A4-portrait
0 pages
A4-portrait