Erik Bergman
Noa
Description
Noa pohjautuu vanhaan, alati ajankohtaiseen myyttiin ihmiskunnan tuhosta. Kun Nooa oli Herran käskystä rakentanut arkkinsa ja koonnut sinne eläimet ja perheensä, hukutti vedenpaisumus kaiken elollisen maan päältä. Mutta veden noustua vuorten yläpuolelle Jumala antoi taivaan lähteiden sulkeutua, tuuli puhalsi aavojen yli ja tulva laskeutui. Taru kertoo kuinka kyyhkynen palasi ensimmäinen viheriöivä lehti nokassaan, kuinka Nooa poistui arkista ja kuinka hän kiitokseksi elämän palautumisesta uhrasi Herralle, joka puolestaan kohotti taivaalle korkean kaaren sovinnon merkiksi.
Solisti personoi Nooaa. Eläinten näkeminen saa hänet eräänlaisen primitiivisen ilon valtaan ja vuorotellen hän luonnehtii kutakin niistä. Sävellyksessä ei ole tekstiä, ainoastaan joukko hepreankielisiä sanoja. Sanan ’zipor’ (lintu) kohdalla on Nooalla pitkä kadenssi, jossa hän sekä viheltää että laulaa huilun kanssa taiturimaisen dueton. Kuoro muodostaa taustan.
Teos päättyy hiljaiseen, mietiskelevään rukoukseen taivaan herralle – Elohomille, Adonaille, Jahvelle. Tämä rukous kohoaa lopulta hurmioksi.
Sävellyksessä ei ole käytetty tahtiviivoja – ainoastaan likimääräiset kestot on annettu. Näin tarjoutuu teoksen toteutukselle mahdollisuus joustavaan improvisointiin. Kuitenkin siihen sisältyy joitakin metronomiluvuin määriteltyjä rytmisesti täsmällisiä elernenttejä.
Ani = minä tai minä olen
Zvov = kärpänen
Zipor = lintu
Kelev = koira
Leviatan = krokotiili
Nahasch = käärme
Behemot = villihärkä
Geschem = sade
Majim = vesi
Mabi = vedenpaisumus
Barak = salama
Ra’asch = ukkonen
Ruach = tuuli
Joná = kyyhkynen
© Erik Bergman, 1977
Instrumentation
2222, 4331, 13, 1, str, baryt solo, chx
Category
Vocal and Choral Works, Works for Orchestra or Large Ensemble
Language
He
Opus no.
op.78
Premiere
Matti Lehtinen, baritone, Finnish Radio Symphony Orchestra and Radio Chamber Choir, cond. Leif Segerstam, Helsinki, October 25, 1977
Commisioned by / dedications
Commissioned by the Finnish Broadcasting Company