Instrumentation

3333 4331 13 1, pno/cel, str 14-12-10-8-6 [pic, ehn, bcl, cbsn]

Category

Works for Orchestra or Large Ensemble

Premiere

The Finnish Radio Symphony Orchestra, Dima Slobodeniouk (conductor), Helsinki Music Centre, Concert Hall, March 18, 2016

Commisioned by / dedications

Commissioned by the Finnish Broadcasting Company (Yle).

Program note

Motto (2015, 28 min) is my first composition for full symphony orchestra, but my seventh with orchestral instrumentation. Before it I had written three works for chamber orchestra (Signature 2003, Fresh 2004 ja Design 2005) and three concertos (bass clarinet concerto Kirjo 2006; quarter-tone accordion concerto Velinikka 2008; and double concerto for quarter-tone guitar, quarter- tone accordion and orchestra, Conception 2012).

One of my general objectives as a composer has been to try to construct works in which the different musical parameters communicate symbiotically, thereby creating a supple overall form. By communication between the musical parameters I mean, for example, a situation in which, at a given moment, something happens in, say, the orchestration, and as if the music listens to hear how the harmony will naturally react, or whether the rhythms will somehow respond and how they will affect the dynamics, for example. By establishing interactive flows in the inner logic I can try to create longer- lasting spans in the musical parameters. Juggling with the relationships between these may in turn charge and discharge tensions between sections of the composition, the aim being to construct a lasting entity that heeds its own laws.

Ever since Haljennut (2004), which I composed 13 years ago, all my compositions have incorporated quarter-tones. I had long dreamt of combining a full-sized symphony orchestra and quarter-tones. All the orchestral instruments that can actually produce quarter-tones, do so, such as woodwinds, brass, strings, timpani and a microtone-tuned harp. Diverging from the normal practice, each desk of the strings has its own independent part. I felt that giving the strings independent parts opened up compositional potential for grouping and splitting the strings into anything from tutti to 50 independent soloists.

I thank the Finnish Radio Symphony Orchestra for commissioning this large- scale 28-minute work. Composing the score took approximately a year and a half. The Finnish Radio Symphony Orchestra conducted by Dima Slobodeniouk premiered Motto at the Helsinki Music Centre on March 18, 2016.

Sampo Haapamäki

Motto (2015, 28 min) on ensimmäinen sävellykseni täysimittaiselle sinfoniaorkesterille, mutta järjestyksessä seitsemäs orkestraaliselle instrumentaatiolle. Ennen Mottoa syntyivät kolme kamariorkesteriteosta (Signature 2003, Fresh 2004 ja Design 2005) ja kolme konserttoa (bassoklarinettikonsertto Kirjo 2006, neljäsosasävelaskelharmonikkakonsertto Velinikka 2008 ja neljäsosasävelaskelkitara-neljäsosasävelaskelharmonikka-kaksoiskonsertto Conception 2012).

Eräs yleisistä tavoitteistani säveltäjänä on ollut pyrkiä rakentamaan teoksia, joissa musiikin eri parametrien kehityskaaret kommunikoisivat symbioottisesti keskenään muodostaen jäntevän kokonaismuodon. Musiikin parametrien kommunikaatiolla tarkoitan esimerkiksi tilannetta, jossa tietyllä nyt-hetkellä tapahtuu jokin muutos vaikkapa orkestraatiossa, jolloin ikään kuin musiikilta itseltään kuulostellaan, miten harmonia luontevasti reagoisi muutokseen, tai vastaisiko rytmiikka siihen jotenkin ja miten se vaikuttaisi esimerkiksi dynamiikkaan. Tällaisten teoksen sisäisen logiikan vuorovaikutusvirtausten muodostamisen avulla voi pyrkiä luomaan ajallisesti pidempiäkin musiikin parametrien kehityskaaria. Niiden toisiinsa suhteutuva tasapainoilu voi osaltaan synnyttää ja purkaa jännitteitä sävellyksen jaksojen välillä, päämääränä rakentaa kestävää omalakista kokonaisuutta.

Alkaen teoksestani Haljennut (2004), kaikissa sävellyksissäni on neljäsosasävelaskeluutta. Nuottinimet määräytyvät siten, että 1⁄4-sävelaskelylennetyt ovat US-päätteisiä ja 1⁄4- sävelaskelalennetut OS-päätteisiä. Täten esimerkiksi C:stä ylöspäin sävelnimet ovat C, Cus, Cis, Dos, D, Dus, Dis, Eos, E, jne. Neljäsosasävelaskelintervallien nimitykset muodostuvat etuliitteillä neljäsosavähennetty, neutraali ja neljäsosaylinouseva. Tällä tavoin esimerkiksi terssit nimetään laajenevassa järjestyksessä: vähennetty, neljäsosavähennetty, pieni, neutraali, suuri, neljäsosaylinouseva ja ylinouseva terssi.

Täysimittaisen sinfoniaorkesterin ja neljäsosasävelaskeluuden yhdistäminen oli pitkäaikainen unelma. Motto-teoksen neljäsosasävelaskelharmonia on muodostettu sekä spektraalisesti taajuuksien näkökulmasta että säveljoukollisesti intervallien näkökulmasta. Motossa kaikilla orkesteri-instrumenteilla, joilla se vain on käytännössä mahdollista, soitetaan neljäsosasävelaskelia, kuten puilla, vaskilla, jousilla, patarummuilla sekä mikrosävelisesti viritetyllä harpulla. Tavallisesta poikkeavasti, jokaisella jousipultilla on oma itsenäinen stemmansa. Koin, että jousistemmojen itsenäisyys avarsi sävellyksellisiä mahdollisuuksia ryhmitellä ja eriytellä jousistoa tarpeen mukaan vilkkaastikin, tuttijousiston ja viidenkymmenen itsenäisen soolojousen välillä.

Kiitän Radion sinfoniaorkesteria laajamuotoisen 28-minuuttisen teoksen tilaamisesta. Partituurin sävellysprosessi kesti puolisentoista vuotta. Radion sinfoniaorkesteri kapellimestarinaan Dima Slobodeniouk kantaesitti sävellyksen Motto Helsingin Musiikkitalossa 18.3.2016.

Sampo Haapamäki

More

• Listen to Sampo Haapamäki's Motto

Archive number

MF31588

+ Add information