Description

The third piano concerto was to be Merikanto's last concerto. While composing it, he toyed with the idea of calling it a Suite rather than a Concerto, and although he finally chose the latter, he left the names for the individual movements in the manner of Stravinsky in his violin concerto. The third piano concerto is more concise and sharp-featured than the second and more purely Neoclassical one. Merikanto described the opening movement, Capriccio, as being "very whimsical and unpredictable". The most greatly-admired movement is the serene Pietà of simple beauty inspired by a piece for violin and piano by the same name. The work ends in a dance-like rondo finale.

© Kimmo Korhonen, March 2000

(translated by © Susan Sinisalo)

Kolmas pianokonsertto jäi Merikannon viimeiseksi konsertoksi. Sävellystyön aikana Merikanto kaavaili teoksen otsikoksi vuoroin "Sarjaa", vuoroin konserttoa. Vaikka hän sitten päätyi normaaliin konsertto-nimitykseen, hän jätti osille otsikot vedoten mm. Stravinskyn viulukonserton osien otsikkoihin. Toiseen pianokonserttoon verrattuna kolmas on luonteeltaan pelkistetympi ja teräväilmeisempi ja samalla puhtaammin uusklassinen. Avausosaa Capriccio säveltäjä luonnehti "hyvin oikulliseksi ja arvaamattomaksi". Konserton ihailluin osa on seesteinen, pelkistetyn kaunis Pietà, joka on saanut alkunsa samannimisestä viulu-piano-kappaleesta. Teos päättyy tanssilliseen rondo-finaaliin.

© Kimmo Korhonen, 3/2000

Instrumentation

2222 2211 10 0, str, pno solo [fl+pic.]

Category

Works for Soloist(s) and Orchestra

Prizes

2nd prize in a composition competition by the Finnish Cultural Foundation

Premiere Fp: Helsinki (Finland) 1958
Movements

1.Capriccio: Lento-Allegro, 2.Pieta: Tranquillo, 3.Finale: Vivace. Capriccio (I), Pieta (II), Finale (III)

+ Add information