Description

Kokemukseni harmonikasta teoksessa Metal Work, jonka tein 1984 harmonikalle ja metallisille lyömäsoittimille, osoittivat minulle tämän instrumentin uskomattomat mahdollisuudet. Sooloteoksen nimi Jeux d’anches on urkutermi, joka tarkoittaa kieliäänikertoja. Koska harmonikka tuotta äänen ilmavirran liikuttamien kielten avulla, tunsin usein säveltäväni puhallinorkesterille. Jotkut instrumentin ominaisuudet, kuten mahdollisuus soittaa valmiita sointuja vasemmalla kädellä, lumosivat minut. Niinpä sointuketjut, joihin oikean käden kuviot sekaantuvat, ovat tyypillisiä tässä teoksessa.

Sävellys on kirjoitettu kahden orkesteriteoksen välissä, ja sekä Kinetics että Marea painottavat harmonisia aspekteja. Siten myös Jeux d’anches kuuluu samaan sarjaan teoksia, joissa olen yrittänyt yhdistää spektraalista ja sarjallista kirjoittamista. Minusta tuntuu, että nykyään, huolimatta yhteisen tyylin puutteesta, monet nuoret säveltäjät (erityisesti Ranskassa) ovat luopuneet dodekafoniasta ja sarjallisuudesta akustisemmin suuntautuvan spektraalisen ajattelun hyväksi. Minulle kitka eri näkemysten välillä on hyvin haastavaa. Kahden vastakkaisen koulun epädogmaattinen yhdistäminen on isnpiroinut minua viimeisissä teoksissani ja johdatellut sävellystä kohti vähemmän ennaltamäärättyä rakennetta, joka jättää tilaa muutoksille ja erilaisille ratkaisuille. Jeux d’anches on omistettu Matti Rantaselle, joka neuvoi ja rohkaisi minua lukuisissa tapaamisissamme sävellystyön aikana.

© Magnus Lindberg, 1990 jälkeen

Jeux d'anches (Reed play) is Lindberg's second piece for accordion (the first was Metal Work). Both works were requested by the accordionist Matti Rantanen, who has pioneered the instrument in Finland and to whom Jeux d'anches is dedicated. Written between two orchestral pieces, Kinetics and Marea, the piece for accordion is one of the works where Lindberg tries to confront serial and spectral thinking. The writing is influenced by the instrument's specificity, with chains of legato chords interfering with the gestures of the performer's right hand.

The title of Jeux d'anches comes from organ terminology and has been used by César Frank, among others, to describe the sonorities of reed instruments. "As the accordion produces sound using strips of metal activated by a current of air, I often felt as if I was composing for an orchestra of wind instruments," Lindberg explained in February 1990.

© Risto Nieminen, 1993

translated by © Nick Le Quesne

© Ircam - Centre Georges-Pompidou, 1993

(From Magnus Lindberg, Helsinki 1996)

Jeux d'anches est la deuxième pièce pour accordéon (la première fut Metal Work). Les deux oeuvres ont été suscitées par l'accordéoniste Matti Rantanen, pionnier en la matière en Finlande, et à qui Jeux d'anches est dédiée. Ecrite entre deux pièces pour orchestre, Kinetics et Marea, le morceau pour accordéon appartient à ces oeuvres où Lindberg essaie de confronter les pensées sérielle et spectrale. La spécificité de l'instrument influence l'écriture, dotée des chaînes d'accords en legato interférant avec les gestes de la main droite de l'interprète.

Le titre Jeux d'anches provient de la terminologie pour orgue, utilisée, entre autres, par César Franck pour décrire les sonorités des instruments à anche double. «Comme l'accordéon produit du son par des languettes métalliques activées par courant d'air, j'ai souvent eu l'impression de composer pour un orchestre d'instruments à vent», écrivait Lindberg en février 1990.

© Risto Nieminen, 1993

© Ircam - Centre Georges-Pompidou, 1993

(From Magnus Lindberg, Ircam 1993)

Muita gente ficaria, sem dúvida, muito chocada em saber que Magnus Lindberg se dedicou, recentamente, à escrita de uma peça para acordeão. Valerá talvez a pena perguntar o que é que este utilizador convicto de compotadores e de complexos engenhos electrónicos tem a dizer quanto às potencialidades do acordeão: “A sua enorme amplitude dinâmica, as espantosas qualidades virtuosísticas relacionadas com a disposição do teclado, as suas possibilidades polifónicas e enarmónicas dominadas pelo fraseado, similar às arcadas de um instrumento de corda; tudo isso é um território para explorar.”

Jeux d’anches tem tudo a ver com a direcção actual da música de Lindberg. O compositor tem-se mostrado crescentemente interessado nos aspectos harmónicos, procurando uma combinação das escritas serial e espectral, que a ambas transcende. Lindberg faz o seguinte comentário acerca desta obra: “A expressão Jeux d’anches faz parte da terminologia do orgão, tal como foi utilizada por César Franck, entre outros, designando todos os instrumentos de palheta. Porque o acordeão produz som através de lamelas activadas pelo ar, eu senti-me muitas vezes como se estivesse a escrever para uma orquestra de sopros."

Nos confins da Europa, 1994

Instrumentation

acc

Category

Works for Solo Instrument

Premiere

Matti Rantanen, Tampere Biennale, April 22, 1990.

Commisioned by / dedications

Commissioned by the Finnish Accordion Institute.

+ Add information