Description

Arvostelija Lauri Otonkoski kirjoitti 30.4.1999 Helsingin Sanomissa:

"Viihdyn pääsääntöisesti paremmin konserteissa, joissa esitetään hyvää ja arvokasta musiikkia kuin niissä missä musiikki on pinnallista ja lipevää.

Hyvän musiikin ominaisuuksia ei ole aivan helppo määrittää. Arvokas musiikki ei kuitenkaan ole sievistelevää, osoittelevaa, itsestään selvää, kaavamaista ja henkiseltä maisemaltaan kapeaa taidetta.

Nyt konsertin kehyksinä kuultiin Rossinin alkusoitto Italiatar Algeriassa ja Berliozin sinfonia Harold Italiassa. Pahus vieköön, olkoon vaikka Håkan Belgiassa, mutta kovin köykäistä tavaraa oli nyt HKO:lla tarjolla."

Arvostelijan tehtävä on tietysti arvostella, mutta miten vedämme rajan arvokkaan ja ei-arvokkaan musiikin välille joutumatta heikoille jäille? Päätin auttaa kriitikkoa: heti tuon arvostelun luettuani ymmärsin, että joskus vielä säveltäisin teoksen nimeltä Håkan Belgiassa ja että se olisi alttoviululle ja orkesterille, kuten Berliozin Haroldkin. Tiesin myös, että kirjoittaisin musiikkia, joka vähät välittäisi siitä, pidetäänkö sitä arvokkaana.

Kun vielä läheisiin ystäviini kuuluu alttoviulisti Max Savikangas, jolle tällainen teos olisi kuin luotu, sain vihdoin ryhdyttyä tuumasta toimeen. Teos valmistui suurelta osin Budapestissä kesäkuussa 2002 television näyttäessä MM-jalkapalloa ja lämpömittarin varjossa +38:a.

Mutta annetaan Otonkosken jatkaa:

"Ohjelmamusiikin sisin luonne on aina ollut musiikkiestetiikan pääkysymyksiä. En tiedä tulisiko sävellyksen kirjallinen tausta ymmärtää teoksen aiheena vai sisältönä, mutta metatarinaksi ulkomusiikillinen verbalisointi aina muodostuu. Kaikki draamapitoinen aikataidehan aina herättää jollain tasolla kysymykset miten teos on tehty, ja mitä teos 'tarkoittaa'.

Jos sävellykseen liitetty ohjelma vastaa, että teos tarkoittaa sitä, että Harold on milloin vuorella, milloin rosvojen orgioissa, mieleen hiipii epäilys, että ajassamme on oleellisempiakin kysymyksiä kuin se missä Harold kulloinkin luuraa.

Ohjelmarunko pakottaa hermeneuttiset tulkintayritykset kovin kapeaan muottiin. Ohjelmamusiikin idea tuntuu puhtaassa berliozmaisessa asussaan koko problematiikaltaan tyystin vieraalta, vanhanaikaiselta ja naiivilta."

Totta kai ajassamme on oleellisempia pohdintoja kuin se, missä Harold luuraa, kuten esimerkiksi se, mistä saa rahat seuraavaan vuokraan tai se, ettei tunteeton hurjastelija aja minunkin tytärtäni hengiltä suojatiellä. Mutta miksi musiikin pitäisi olla niin vakavaa – vai peräti ”tärkeää”? Ja onko tärkeä musiikki automaattisesti arvokkaampaa kuin absurdi? Ja miksi musiikin ylipäätään pitäisi olla arvokasta?

Håkan Belgiassa on peittelemättömästi ohjelmamusiikkia. Taustalla on juonirakennelma, jonka mukaan teos jakautuu yhdeksään taitteeseen: 1. Håkan hortoilee ja tekee päätöksen 2. Håkan päättää lähteä Belgiaan 3. Håkan eksyy Vantaalle 4. Håkan pakenee Hakunilasta (ruots. ”Håkansböle”) ja löytää suunnan 5. Håkan tuhannen pierussa 6. Håkanin krapula 7. Håkan saapuu Belgiaan 8. Håkanin pettymys 9. Håkan päättää feidata.

Jollei halua mietiskellä, missä Håkan milloinkin on, teosta voi tietysti kuunnella aivan absoluuttisenakin musiikkina, sillä ohjelma ei muuksi muuta soivan musiikin sisältöä, siis nuotteja ja taukoja. Sisällön täytyy aina lopulta löytyä kuulijan omasta päästä.

© Osmo Tapio Räihälä 8/2002

Instrumentation

1111 1110 01 0, str, vla solo

Category

Works for Soloist(s) and Orchestra

Premiere

Max Savikangas, viola, Uusinta Chamber Orchestra, cond. Hannu Koivula, Helsinki, November 24, 2002.

Movements

Håkan hortoilee ja tekee päätöksen (Håkan fools around and makes up his mind), Håkan päättää lähteä Belgiaan (Håkan decides to leave to Belgium), Håkan eksyy Vantaalle (Håkan gets lost in Vantaa), Håkan pakenee Hakunilasta ja löytää suunnan (Håkan flies from Hakunila and finds direction), Håkan tuhannen pierussa (Håkan gets pissed big time), Håkanin krapula (Håkan in hangover), Håkan saapuu Belgiaan (Håkan arrives to Belgium), Håkanin pettymys (Håkan's disappointment), Håkan päättää feidata (Håkan decides to bugger off)

Commisioned by / dedications

Dedicated to Max Savikangas.

+ Add information