Fresco

by Magnus Lindberg

Empty sheet

Magnus Lindberg

Fresco

Music Finland

Description

An interest in Latin culture and its temperament, contrasts, colours and movement is a feature that runs through the entire output of Magnus Lindberg (b. 1958).

Fresco (1997) was written for the Los Angeles Philharmonic and EsaPekka Salonen, who premiered the piece in March 1998. Fresco is destined to become a movement in an orchestral triptych as a contrast to Cantigas (1999), written for the Cleveland Orchestra.

Lindberg usually does not give his works titles until they are finished, but in the case of Fresco he has mentioned Renaissance frescos by artists such as Giotto, Piero della Francesca and Masaccio as sources of inspiration depicting a synthesis of physical drama and a sense of balance.

Lindberg compares his material for Fresco, created with the aid of a computer, to gamelan music in its 'loud' and 'soft styles' (gamelan gong and gamelan gambuh). The work opens with a high bassoon solo, and the first section weaves colourful textures based on the 'soft style'. The 'loud style' enters after a short break, covering a range of eight octaves and exploring the extremes of expression.

Another short pause heralds the return of the 'soft style' in a slow section that leads directly into a development section featuring the 'loud style'. A further pause precedes the concluding section, where the 'soft style' coalesces in a mechanical swirl. The 'loud style' overwhelms the music, and the work concludes in a majestic chorale.

© Antti Häyrynen, 1999

(translation: © Jaakko Mäntyjärvi)

(Helsinki Festival, 1999)

Magnus Lindbergin (s. 1958) sävellyksissä esiintyy pysyvänä juonteena kiinnostus latinalaiseen kulttuurun, sen temperamenttiin, kontrasteihin, väreihin ja liikkeeseen. Kesäkurssit Franco Donatonin johdolla sekä Luciano Berion musiikkiin kohdistunut ihailu ovat antaneet suoria musiikillisia vaikutteita, mutta muuten liikutaan säveltäjän imaginaarisen maantieteen suuntimin.

Radion sinfoniaorkesterille sävelletyn Ferian (1997) lailla Frescon juuret ovat Enginessä (1996), jota varten syntyneestä aineistosta säveltäjä käytti aikoinaan vain pienen osan. Fresco valmistui Los Angelesin filharmonikoille ja Esa-Pekka Saloselle, jotka kantaesittivät teoksen maaliskuussa 1998. Lopullisesti Fresco on päätymässä osaksi valmisteilla olevaa orkestraalista triptyykkiä, vastapooliksi Clevelandin orkesterille sävelletylle Cantigakselle.

Lindbergin teosten otsikot syntyvät yleensä vasta kappaleiden valmistuttua, mutta Frescon yhteydessä hän on viitannut renessanssin seinämaalauksien antamiin herätteisiin, Giottoon, Piero della Francescaan ja Masaccioon, joiden maalaukset ilmentävät fyysisen draaman ja tasapaino tajun synteesiä. Samoin Lindbergiä on kiinnostanut, kuinka taide voi olla yhtä rakenteiden kanssa, kuinka maalauksen hienostuneet pintaratkaisut yhdistyvät karkeaan laastiin, ja kuinka maalauksen mittasuhteet istuvat kirkon tai palazzon arkkitehtuuriin.

Frescoa varten tietokoneen avustuksella luomaansa materiaalia Lindberg on verrannut gamelan-musiikkiin, sen ‘voimakkaaseen’ ja 'hiljaiseen tyyliin' (gamelan gong ja gamelan gambuh). Edellistä voisi luonnehtia seremonialliseksi ulkoilmamusiikiksi ja jälkimmäistä herkemmäksi kamarimusiikiksi.

Toiminta lähtee käyntiin korkeasta fagottisoolosta ja ensimmäinen taite kutoo värikkäitä tekstuureja pehmeämmän tyylin pohjalta. Taitteen rakennusosiksi ryhmittyvät yhdeksän harmonista piiriä etenevät chaconne-tekniikan tapaan. Lyhyen tauon jälkeen on vuorossa 'voimakas tyyli', jonka kaksitoista harmonista piiriä kurottavat yli kahdeksan oktaavin äänialan ja tutkivat ilmaisun äärialueita.

Pieni tauko ilmoittaa 'hiljaisen tyylin' paluun, hitaan taitteen. Tämä johtaa suoraan 'voimakkaan tyylin' kehittelyyn, joka painaa scherzomaisella energialla materiaalin keskirekisteriä kohti. Tauko edeltää myös päätösjaksoa, jossa 'hiljainen tyyli' tiivistyy mekaaniseksi pyörteeksi. 'Voimakas tyyli' tulvii yli materiaalin ja teos kulminoituu majesteetilliseen koraaliin.

© Antti Häyrynen, 1999

(Helsingit Juhlaviikot 1999)

I Magnus Lindbergs (f. 1958) kompositioner finns det alltid inslag som pekar på hans intresse för den latinska kulturen, dess temperament, kontraster, färger och rörelse.

Fresco komponerades för Los Angeles filharmoniker och Esa-Pekka Salonen, som uruppförde stycket år 1998. Fresco kommer i sinom tid att bli en del av en triptyk för orkester, där den utgör en motpol till Cantigas (1999) som skrivits för Clevelands orkester.

Namnen på Lindbergs kompositioner har i allmänhet kommit till först då musiken är skriven - vad Fresco beträffar hänvisar Lindberg till intryck som han fått av väggmålningar från renässansen, Giotto, Piero della Francesca och Masaccio, vilkas fresker visar prov på en syntes mellan fysiskt drama och för balanssinne.

Det material som Lindberg skapat för Fresco med hjälp av en dator har han själv jämfört med gamelanmusikens två stilarter, den 'kraftfulla’ och den 'stillsamma’ (gamelan gong och gamelan gambuh). Musiken börjar med ett högt fagottsolo och detta första avsnitt skapar färgstarka texturer utgående från den 'stillsamma’ stilen. Efter en kort paus står den 'kraftfullare' stilen i tur. Den har ett omfång på över åtta oktaver och utforskar uttryckets yttersta gränser.

En kort paus anmäler den 'stillsamma stilens' retur i form av ett långsamt avsnitt som sedan övergår direkt i en genomföring i 'kraftfull' stil. I slutavsnittet som också föregås av en paus koncentreras den stillsamma stilen till en mekanisk virvel. Den 'kraftfulla stilen’ svämmar över materialet och verket kulminerar i en majestätisk koral.

© Anti Häyrynen, 1999

(övers. © Jan Granberg)

(Helsingfors Festspel, 1999)


Instrumentation

3343 4441 03 1, pno+cel, str [pic+afl, ehn, cl+Eb cl,]


Category

Works for Orchestra or Large Ensemble


Premiere

Los Angeles Philharmonic Orchestra, cond. Esa-Pekka Salonen, Los Angeles, March 12, 1998.


Commisioned by / dedications

Commissioned by the Los Angeles Philharmonic Orchestra with funds provided by the Brady Fund for New Music, the Attiyeh New Music Fund, and Betty Freeman. Dedicated to Esa-Pekka Salonen.


+ Add information