Oskar Merikanto
Döden till ära
Description
Kantaatti on sävelletty vuonna 1913 Tukholmassa pidettyyn kuudenteen kansainväliseen teosofien kongressiin. Skandinavian Teosofisen Seuran kongressitoimikunnan soittokomitea pyysi keväällä 1912, ”että joku Suomen teosofisista säveltäjistä komponeeraisi kappaleen kongressia varten”. Valinta osui Oskar Merikantoon.
Kantaatin alkuhistoriasta. Merikanto kertoi, että hän monta vuotta kirkon miehenä olleena – toimien urkurina Helsingissä – oli miettinyt kuolemaa sekä ajatellut, että meidän käsityksemme kuolemasta ja vainajien hautaansaattamisesta oli väärä ja tämä tuntui hänestä loukkaavalta. Hän oli monta vuotta ikävöinyt jotakin sellaista, mikä selvittäisi hänelle enemmän kuoleman asioita, ja kysynyt itseltään: eikö kukaan voisi ajatella niistä kauniimmin? Silloin hän kerran kulkiessaan kirjakaupan ohi näki ikkunassa kirjan ”Mitä on kuolema” ja osti kyseisen teoksen.
Kirjan ilmestyessä 1904 Merikanto kirjoitti Ervastille: ”Innostuin sivu sivulta lukiessani yhä enemmän, sillä siinä oli niitä ajatuksia, joita olin hapuillut, mutta en ymmärtänyt. Kun sitten tulin lukuun ”Kuoleman kunniaksi”, niin alkoi sisässäni soida, syntyi ylistyssäveleitä. Silloin jo tavoittelin sävellystä ja merkitsin reunaan: tuo on kööriä varten, tuo yksinlaulua, tuo lausuntoa, jne.” Teos kehittyi kauan Merikannon päässä, mutta paperille siitä ei päätynyt säveltäkään. Sävellystyö alkoi vasta, kun Merikannolle tuli pyyntö säveltää teos Tukholman kongressia varten.
Lausujana esiintyi teosofisen seuran jäsen rouva Tyyne Vuohenjuuri. Muut esittäjät olivat ruotsalaisia, samoin kantaatin johtaja. Hämmennystä aiheuttaa Merikannon partituurin kansilehdelle käsinkirjoittama tekstin vuosiluku: ”Utförd för första gången vid Teosofiska Världskongressen i Stockholm i Juni 1914.”
Instrumentation
sopr, baryt, speaker, chx, str, pno
Category
Vocal and Choral Works
Language
Fi
Opus no.
op. 77
Lyricist
Pekka Ervast