Concerto for Piano and Orchestra No. 3 (39./1981)

by Mikko Heiniö

Konsertto pianolle ja orkesterille nro 3

Empty sheet

Mikko Heiniö

Concerto for Piano and Orchestra No. 3 (39./1981)

Music Finland

Description

Huippukohtaansa asti konsertto rakentuu tietynlaisella kaanontekniikalla: orkesterin eri sektiot jäljittelevät kukin vuorollaan pianoa. Teoksen kolme osaa, joista kaksi ensimmäistä jakaantuu kumpikin kahteen jaksoon, seuraavat toisiaan tauotta. Niistä muodostuukin yhtenäinen kehityskaari, jonka myötä rytminen yleisilme käy yhä selkeämmäksi ja jäsentyneemmäksi.

Konserton avaa vapaarytminen Spazio (Tila), jossa solistiset soittimet esittelevät dodekafonisen perusmateriaalin. (Tämä on täsmälleen sama kuin teoksessani Framtidens skugga sopraanolle ja 9 vaskipuhaltimelle.) Rubato -jakson aloittaa sitten piano yksinään tuoden esiin kaksi vastakkaista musiikillista karakteeria tai tasoa: kuivakkaan kepeän staccaton ja romanttisen melodioson.

Toisen osan aloittava Improvvisando johdattaa asteittain siihen selkeään rytmiseen sykkeeseen, joka hallitsee nopeata Pulsazione -jaksoa antaen sille klassisen finaalin ripeän yhteisilmeen. Lopulliseen huipennukseen vie kuitenkin kaoottinen aleatorinen taite. Pianon yksinään esittämä kooda päättää osan.

Suppean kolmannen osan otsikko Ricordi (Muistoja) viittaa yhtäältä siihen, että sävelaiheet ovat muistumia Rubato-jaksosta, toisaalta siihen, että musiikki etenee kuin katkelmallisten muistikuvien sarja.

© Mikko Heiniö

Kantaesityksen käsiohjelma, Tampereen kaupunginorkesteri 23.2.1984

Fram till sin kulmination bygger verket på ett slags kanonteknik: orkesterns instrumentgrupper imiterar i tur och ordning pianots tekstur. Konsertens tre satser, av vilka de två första ytterligare är uppdelade i två avsnitt, följer på varandra attacca. Tillsammans bildar de en enhetlig utvecklingsbåge under vars förlopp rytmiken förändras mot allt större klarhet och organisation.

Konserten inleds med Spazio (Rymd), ett rytmiskt avsnitt, i vilket de solistiska instrumenten eksponerar det dodekafona grundmaterialet, som i själva verket är identiskt med materialet i mitt verk Framtidens skugga för sopran och 9 bleckblåsare. Rubato-avsnittet inleds av solopianot som presenterar två kontrasterande musikaliska karaktärer eller nivåer: ett lätt secco-staccato samt ett romantiskt melodioso.

Improwisando som inleder andra satsen leder stegvist över till den klart profilerade rytmiska puls, som behärskar det snabba Pulsazione-avsnittet och skänker det den klassiska finalens livliga allmänkaraktär. Till den slutliga kulminationen leder dock en kaotisk, aleatorisk passage. Solopianots coda avsluter denna sats.

Den knappt hållna tredje satsens rubrik Ricordi (Minnen) alluderar dels på det faktum att tonmaterialet är ett återscen av Rubato-avsnittet, dels att musiken framskrider som en fragmenterad kavalkad minnen.

© Mikko Heiniö 1984


Instrumentation

2222 4330 13 1, cel, str, pno solo


Category

Works for Soloist(s) and Orchestra


Opus no.

op.39


Premiere

Liisa Pohjola, piano,Tampere Philharmonic Orchestra, cond. Atso Almila, Tampere, February 23, 1984.


+ Add information