Description

I wrote this piece in a hurry for the spring concert of the Savolaisen Osakunnan Laulajat student choir - in one afternoon before the rehearsal that same evening, the last rehearsal before the concert. This work is a good example (and a constant reminder to me) of the fact that one should never try to do anything from memory. I did not have a text source to hand when I was writing, and consequently there are gaps in the text: its last section should of course run thus: Sancta Maria, Mater Dei, ora pro nobis peccatoribus nunc et in hora mortis nostrae. However, to this date I have not fixed this fault, because doing so would require restructuring the music of the whole piece; as it is, I am now painfully aware that the work can cause immediate puzzlement at least in Catholic listeners.

In terms of material, this piece is a fine example of ‘less is more’. The women do nothing but recite the text sotto voce, while the men chant in a simple and slightly Gregorian style. Nevertheless, the austere atmosphere and especially (I have been told) the quietly spoken Amen that concludes the work have a powerful effect. Meditation is trendy these days, but I maintain that this piece was not a conscious exploitation of this trend.

For those who are interested in cross-references, I might mention that the drone-plus-speech-choir device recurs in Canticum Calamitatis Maritimae.

© Jaakko Mäntyjärvi, 1999

Kirjoitin tämän teoksen suurella kiireellä Savolaisen Osakunnan Laulajien kevätkonserttia varten - parissa tunnissa eräänä iltapäivänä, kun illalla oli tiedossa viimeinen harjoitus ennen konserttia. Teos on hyvä esimerkki (ja minulle jatkuva muistutus) siitä, että ei koskaan pitäisi yrittää tehdä mitään ulkomuistista. Minulla ei ollut tekstilähdettä käytettävissäni, ja niinpä teoksen teksti on puutteellinen: viimeisen taitteen teksti pitäisi tietenkin olla: Sancta Maria, Mater Dei, ora pro nobis peccatoribus nunc et in hora mortis nostrae. En ole tätä kuitenkaan tähän päivään mennessä korjannut, koska korjaus edellyttäisi koko musiikin rakenteen uusimista; olen vain tullut kiusallisen tietoiseksi siitä, että varsinkin katolisten kuulijoiden keskuudessa teos herättää välitöntä kummastusta.

Materiaaliltaan teos on hyvä esimerkki siitä, että ‘vähemmän on enemmän’ (less is more). Naisäänet pelkästään puhuvat tekstiä puoliääneen, ja miesäänet resitoivat hyvin yksinkertaisella ja vähän gregoriaanisen oloisella satsilla. Kuitenkin teoksen vähäeleisyys ja varsinkin (näin olen antanut kertoa itselleni) teoksen päättävä hiljainen lausuttu Amen ovat voimakkaasti puhuttelevia tekijöitä. Meditaatiohan on trendikästä, mutta väitän kyllä että tämä ei ollut mitenkään laskelmoitu efekti.

Sisäisistä viittauksista kiinnostuneille todettakoon, että borduna+puhekuoro -yhdistelmä esiintyy uudelleen teoksessa Canticum Calamitatis Maritimae.

© Jaakko Mäntyjärvi, 1999

Instrumentation

chx

Category

Vocal and Choral Works

Language

La

Premiere

Savolaisen Osakunnan Laulajat student choir, cond. Jaakko Mäntyjärvi, Helsinki, April 1991.

+ Add information