Description

"Ak'khá" syntyi pimeinä talvi-iltoina ja -öinä 1997-98, mutta sen muodonta on valoisaa ja sointi kuulas. Minua kiehtoi tuolloin japanilainen taide ja sen kauneuskäsitykset. Ajatus, mikä myöhemminkin on toiminut inspiraatiolähteenä ja musiikillisen keksinnän moottorina, oli täysin abstraktin idean, tässä tapauksessa kuvan, tulkitseminen musiikillisiksi suunniksi, jännitteiksi, tilanteiksi ja edelleen rytmeiksi ja valööreiksi. Käytän nimenomaan ilmaisua moottori, millä tarkoitan, että abstraktissa ideassa ei ole suoraan kysymys voimansiirrosta, vaihteista, puhumattakaan maisemista joiden läpi se säveltäjää kuljettaa. Määrittelin etukäteen kyseisen idean tulkintojeni perusteella sävelmateriaaliset, rytmiset ja teksturaaliset vuot tai virrat. Näiden risteyskohdassa, sävellysprosessin nyt-hetkessä olin vapaa improvisoimaan ja toisaalta positiivisessa mielessä pakotettu keksimään annetuissa puitteissa. Keskeisessä osassa teoksessa on harmonikan viehättävä ominaisuus stereosointiin. Sävelmateriaali on harmonisessa mielessä sen aikaisista kappaleistani tiukimmin kontrolloitu.

"Ak'khán" ensimmäisen version kantaesitti Janne Rättyä, jonka tilauksesta kappale on sävelletty. Uuden version kantaesitti Veli Kujala 2001 sävellyskonsertissani Järvenpäässä.

© Perttu Haapanen, 4/2004

"Ak'khá" sooloharmonikalle syntyi vuosien 1997-1998 aikana Janne Rättyän pyynnöstä. Siihen aikaan tunsin mielessäni pyörivät musiikilliset ideat kovin tunkkaisiksi ja kaipasin tuoreutta omaan musiikilliseen keksintääni. Tätä kautta tulin miettineeksi musiikillisten ideoiden syntymisprosessia ja mm. sitä kuinka kaukaa soivasta kuvasta musiikilliset ideat voivat lähteä. Halusin yrittää ikäänkuin uudelleenkytkeä ulkomusiikilliset assosiaatiot niihin psykologisiin rakenteisiin, jotka luovat säveltäjälle (ja sitä kautta myös kuulijalle) musiikillista tunneilmaisua, sisältöä ja merkitystä.

Olen aina ollut kiinnostunut itämaisesta taidekäsityksestä. Tästä syystä valitsin lähtökohdakseni hyvin abstraktin ja askeettisen graafisen luonnostelmani ja ryhdyin miettimään mitä siitä irtoaisi. Uppouduin varsin subjektiiviseen, zeniläisiäkin elementtejä sisältävään tulkitsemiseen ja havainnointiin. Minulla ei aluksi ollut varsinaisesti mitään musiikillisia muoto- tai hahmoideoita, ainoastaan tunnelmia, sekä harmonisia ideoita ja värejä, joilla metaforisessa mielessä 'väritin' lyijykynäluonnostelmani. Gestiikan ja muodon kehittelyprosessissa käytin musiikillisen keksinnän pohjana luonnoksen mittasuhteita ja jännitteitä, sekä konkreettisia että metaforisia.

"Ak'khán" kokonaismuoto noudattelee luonnoksen perushahmoa, näkymätöntä jännettä, jonka ympärille kaksi abstraktia suorakulmiota ovat ryhmittyneet. Kuvan jännite keskittyy näitä massiivisia mutta graafisen ilmavia blokkeja yhdistävään hauraaseen 'painovoiman' venyttämään kaareen. Rytmiset pääkarakterit suunnittelin kokemieni kuvallisten suuntien ja jännitteiden pohjalta.

Tarkoitus ei ollut minkäänlaisesta kuvallisen ilmaisun tarkasta kääntämisestä musiikiksi. Luonnoksen projisoiminen aika-akselille visuaalisten tulkintojen kautta toimi musiikillista keksintää stimuloivana elementtinä, eikä sillä viime kädessä ole mitään tekemistä musiikin kanssa; musiikin kuvaan verrattuna kompleksinen luonne on pikemminkin peräisin tekemieni kuvallisten tulkintojen kompleksisuudesta, ei niinkään luonnoksesta itsestään.

Muotoilin siis graafin pohjalta melko tarkkaan etukäteen kappaleen rytmiset ja säveltasolliset materiaalivirrat. Näiden virtojen leikkauskohdan, sävellysprosessin nyt-hetken, jätin intuitiivisten päätösten ja valintojen varaan. Tämän rajatun improvisoinnin koin synkkänä talvena hedelmälliseksi, valoisaksi ja vapaaksi maaperäksi.

Nimi viittaa äänneasullaan kappaleen kirkkaaseen sointikuvaan.

© Perttu Haapanen, 5/2001

Instrumentation

acc

Category

Works for Solo Instrument

Commisioned by / dedications Dedicated to Janne Rättyä

+ Add information