Description

Adagion muotoidea on peräisin vuodelta 1961, sävellystyö valmistui 1963. Keskeisenä probleemana oli luoda havaittava tasapaino muodon ja monitahoisen materiaalin kesken, saada siis aikaan mahdollisimman rikas keskinäisten suhteiden verkosto ilman että se tapahtuisi kokonaisuuden selkeyden kustannuksella. Ratkaisuna oli hahmottaa aineisto sekä tyylillisesti että muodollisesti useaan tasoon, jotka kuitenkin kaikki voivat toimia toistensa eri ilmenemismuotoina. Jos sivuutetaan se, että jokaisella rakenneyksiköllä on suhteensa jokaiseen toiseen ja tyydytään tuon verkoston tihentymien analysointiin, havaitaan teoksessa kolme yksinkertaista organisaatioprinsiippiä: konsertoiva soittimellinen ja muunnelmaperiaate sekä useiden rakenneyksiköiden adagio-sävy. Näiden rinnakkainen toiminta ohjaa muotoa johdannosta kolmen muunnelmaryhmän (4 + 3 + 3) kautta epilogiin. Johdanto ei suinkaan muodosta mitään varsinaista teemaa, vaan se sisältää selvästi suunnatun kehityksen eri vaiheineen, joiden yksityiskohtiin muunnelmat kiinnittyvät niitä kommentoiden. Keskimmäinen muunnelmaryhmä on muita laajempi ja itsenäisempi; siinä nuo kiinnityskohdat kasvattavat ympärilleen teoksen hidasta alkua ja loppua vastaavan ’ponsiadagion’ – teoksen monitasoisen tyylillisen tapahtumisen toisen äärikohdan.

© Paavo Heininen, 1964

(ohjelmakommentti teoksen alkuperäisversion kantaesitykseen 24.1.1964)

Instrumentation

4443 6430 06 0, cel, cemb, pno, str:12-10-8-8-6 [3pic, afl, ehn, 3cl+3asax, bcl+tsax, cbsn]

Category

Works for Orchestra or Large Ensemble

Opus no.

op.12

Premiere

(revised version): Royal Philharmonic Orchestra, cond. Walter Süsskind, Camden Festival, London, 19 February 1967

Commisioned by / dedications

Dedicated to Denby Richards and Walter Süsskind

+ Add information