Music Finland Core

* Title

Additional title

Description

This concerto was commissioned by the Lieksa Brass Week and it had its first performance on the lst of August 1992, played by Teppo Alestalo and the Jyväskyla Chamber Orchestra.In 1739 the German composer and musicologist Johann Mattheson published his book Der vollkommene Capellmeister (The Perfect Conductor). Along with musical technology of every description it contains one chapter, where the author tells how human affections may be depicted by means of music. I have used this chapter as a source of inspiration for my concerto and tried to follow his instructions — to a certain extent at least. My concerto comprises only eight affections. Mattheson’s advice deals with a far greater number of different human feelings.1. TranquilityMattheson was in doubt whether tranquility is an affection at all, because ‘a calm and untroubled heart is exempt from every kind of superfluous movement’. As a means of expression he suggested writing the parts in unison.In this movement I have let the muted strings represent tranquility. The trombone has not much to do yet: it is playing long pedal tones with a plunger effect in the beginning, evoking distantly the idea of an Indian mantra.2. SorrowAccording to Mattheson joy is expansion and sorrow compression of the spirits. In this way he proposed that sorrow should be expressed with narrow or extremely narrow intervals.3. LoveMattheson wrote that ‘as the cause of love is properly a diffusion of the spirits, it is reasonable to take this into consideration when composing and to use corresponding musical relationships (intervallis diffusis & luxuriantibus).’ With these Latin terms he seems to have meant exceptionally large, chromatic, diminished and augmented intervals. I have tried to let such intervals dominate in this movement of my concerto.4. Hope and prideAccording to Mattheson hope is ‘an elevation of the spirits and of the state of mind.’ Pride is also an affection, where ‘everything should always strive upward.’ In this rapid movement I have followed Mattheson’s instructions literally. All the musical structures are ascending.5. Deception and despairMattheson wrote that despair is ‘complete breakdown of the state of mind and of the spirits’.6. JealousyAccording to Mattheson ‘this perversion of the state of mind consists of seven other feelings, which are however dominated by ardent love.’ In addition to love these feelings are ‘suspicion, lust, vindictiveness, sorrow, fear and shame. Thus it is easy to discover that several igusical inventions may be derived out of it, all of which refer to something restless, displeased, angry and complaining.’7. StubbornnessOur theorist wrote that stubbornness may be depicted e.g. with ‘such obstinate musical structures, which one does not want to change, whatever the cost.’8. Vehement feelings‘Hatred, enthusiasm, vindictiveness, crossness, anger and all vehement feelings related to these are a better basis for musical inventions than mild and pleasant feelings’, Mattheson wrote and continued: ‘However it is not enough to make a big noise and to rage intrepidly. — Each bitter feeling of this kind needs its own manifestation, and in spite of the force in affection it merits a characteristic melodic expression of its own.’The stylistic context of Mattheson’s instructions is the late Baroque music or the galant style. In my Concerto for Trombone and String Orchestra I have not taken that into account. I have written music in my own style according to my own musical ideals. The last three movements are played together (attacca) and they have the same rapid tempo.© Harri Wessman, 1992Konsertto pasuunalle ja jousiorkesterille ”Affekteja”Vuonna 1739 saksalainen säveltäjä ja musiikkiteoreetikko Johann Mattheson julkaisi kirjan nimeltä Der vollkommene Capellmeister (Täydellinen kapellimestari). Kaiken mahdollisen muun musiikkitiedon ohella siinä on luku, jossa hän esittää miten erilaisia tunnetiloja voidaan kuvailla musiikin keinoin. Olen käyttänyt tätä lukua pasuunakonserttoni innoituksen lähteenä ja pyrkinyt jossakin määrin soveltamaan hänen antamiaan reseptejä. Pasuunakonserttoon olen ottanut mukaan vain kahdeksan tunnetilaa. Mattheson antoi ohjeita paljon useamman eri tunnetilan musiikilliseen kuvailemiseen.1. TyyneysMattheson epäili onko tyyneys ensinkään mikään mielenliike, koska 'tyyni ja rauhallinen sydän on vapautunut kaikista ylimääräisistä liikkeistä'. Mattheson ehdotti ilmaisukeinoksi hienostunutta yksiäänisyyttä, millä hän ehkä tarkoitti myös homofoniaa.Tässä sävellyksessä olen antanut sordinoitujen jousien edustaa tyyneyttä. Solisti ei pääse vielä ollenkaan vauhtiin. Hänen tehtäväkseen jää soittaa jonkinlaista intialaista mantraa kuvaavia pitkiä pedaaliääniä, jotka alkavat erityisellä sordiinoteholla (plunger).2. SuruMatthesonin mukaan ilo on elämänhenkien laajenemista ja suru niiden kokoonvetäytymistä. Näin hän perusteli, että surua ilmaistaan parhaiten kapeillaja kapeimmilla sävelaskeleilla.3. RakkausMattheson kirjoitti, että koska 'rakkauden syy on oikeastaan henkien hajaannus, on järkevää, jos me säveltaiteessamme otamme tämän huomioon ja käytämme vastaavankaltaisia sävelsuhteita (intervallis diffusis & duriusculis)'. Näillä latinankielisillä termeillä hän lienee tarkoittanut epätavallisen laajoja sekä kromaattisia, vähennettyjä ja ylinousevia intervalleja. Olen pyrkinyt käyttämään sellaisia mahdollisimman paljon konserton tässä osassa.4. Toivo ja ylpeysMatthesonin mukaan toivo on 'mielentilan ja henkien kohoamista'. Ylpeys on myös affekti, jossa 'kaiken pitää aina pyrkiä ylöspäin'. Pasuunakonserton tässä, nopeatempoisessa osassa olen noudattanut Matthesonin reseptiä kirjaimellisesti. Kaikki musiikilliset rakenteet ovat nousevia.5. Pettymys ja epätoivo'Epätoivo on mielentilan ja henkien täydellistä romahtamista', kirjoitti Mattheson.6. MustasukkaisuusMatthesonin mukaan 'tämä mielentilan vinoutuma koostuu seitsemästä muusta tunteesta, joita kuitenkin hallitsee polttava rakkaus'. Rakkauden lisäksi nämä tunteet ovat 'epäluulo, himo, kostonhimo, surullisuus, pelko ja häpeä. Näin on helppo havaita, että siitä voidaan johtaa erinäisiä musiikillisia keksintöjä, jotka melkeinpä kaikki ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden tulee tähdätä johonkin levottomaan, harmistuneeseen, vihaiseen ja valittavaan'.7. UppiniskaisuusUppiniskaisuutta voidaan teoreetikkomme mukaan kuvailla vaikkapa 'sellaisilla itsepäisillä sävelkuluilla, joita ei kerta kaikkiaan haluta muuttaa, maksoi se mitä maksoi'.8. Rajut tunteet'Viha, intomielisyys, kostonhimo, kiukku, suuttumus ja kaikki rajut tunteet, jotka ovat sukua näille, ovat paljon otollisempia erinäisten säveltaiteellisten keksintöjen kannalta kuin sävyisät ja miellyttävät tunteet', kirjoitti Mattheson ja jatkoi: 'Silti ei riitä pelkkä reipas elämöinti, suuren melun pitäminen ja urhea raivoaminen. - - Jokainen tällainen kitkeränkova tunne vaatii oman toteuttamistapansa, ja huolimatta ilmaisun voimakkuudesta sille kuuluu kuitenkin sellainen laulava ilmaisutapa, joka on juuri sille ominainen ja sopiva.'Musiikkityyli, johon Mattheson ajatteli ohjeidensa soveltuvan, oli lähinnä 1700-luvun alkupuolen myöhäisbarokkia tai galanttia tyyliä. Pasuunakonsertossani en ole ottanut tätä huomioon, vaan olen kirjoittanut musiikkia oman tyyli- ja sointi-ihanteeni mukaan. Siksi konserton suhde Matthesonin ohjeistoon ei voi olla mitenkään tunnontarkka. En vain voinut vastustaa houkutusta leikkiä hänen ideoillaan.© Harri Wessman, 1992(Sellaisille kuulijoille, jotka ovat kiinnostuneita seuraamaan juonta, huomautettakoon, että konserton kolme viimeistä osaa soitetaan yhteen (attacca) ja ne on kirjoitettu samaan nopeaan tempoon.)Konsert för basun och strakorkester ”Affekter”År 1739 gav den tyske kompositören och musikteoretikem Johann Mattheson ut en bok med namnet Der vollkommene Capellmeister (Den fullkomliga kapellmästaren). Bland all tänkbar dåtida musikteknologi och -kunskap innehåller boken ett kapitel om hur olika affekter kan föreställas med musikens medel. Jag har använt det här kapitlet som inspirationskälla för min konsert och försökt – åtminstone i någon mån – rätta mig efter Matthesons instruktioner. Basunkonserten omfattar bara åtta affekter. Mattheson gav recept på musikalisk framställning av ett mycket större antal sinnesrörelser.1. JämnmodMattheson tvivlade om jämnmodet överhuvudtaget kan betraktas som en sinnesrörelse, för ’ett lugnt och fridfullt hjärta är befriat från alla slags överflödiga rörelser’. Som uttrycksmedel rekommenderade Mattheson stillsam enstämmighet. Möjligen avsedde han också homofoni med det tyska uttrycket, som han använde i sammanhanget.Iden här satsen har jag låtit desordinerade stråkarna representera jämmnodet. Solisten tar inte fart ännu, utan basunen spelar länga pedaltoner med inledande sordineffekter (plunger), något som avlägset kan associeras till en indisk mantra.2. SorgEnligt Mattheson innebär glädjen en utvidgning och sorgen en sammandragning av livssjälarna. Så här motiverade han att sorgen får sitt naturligaste uttryck i små och ytterst smala intervall.3. KärlekMattheson skrev att eftersom ’kärlekens orsak egentligen är en splittring av livssjälama, är det förnuftigt om vi, när vi komponerar, tar det här i beaktande och tillämpar motsvarande tonrelationer (intervallis diffusis & duriusculis)’. Med dessa latinska termer avsedde han bevisligen ovanligt stora samt kromatiska, förminskade och överstigande intervall. Jag har försökt odla sådana så flitigt som möjligt i den här satsen.4. Hopp och stolthetEnligt Mattheson innebär hoppfullheten ’en uppstigning av sinnestillståndet och livssjälarna’. Stoltheten är också en affekt, där ’allting skall hela tiden sträva uppåt’. I den här satsen, som rör sig i ett raskt tempo, har jag följt Matthesons recept bokstavligen: samtliga musikaliska strukturer är av stigande art.5. Besvikelse och hopplöshet’Hopplösheten innebär en fullständig sammanbrytning av sinnestillständet och livssjälarna’, skrev Mattheson.6. SvartsjukaEnligt Mattheson består ’denna snedvridning av sinnestillståndet av sju affekter, som ändå domineras av brinnande kärlek’. Utöver kärleken är dessa känslor ’misstänksamhet, åtrå, hämndlystnad, sorg, räddsla och skam. Således är det lätt att förnimma att åtskilliga musikaliska uppfinningar kan härledas därav, bland vilka nästan alla är till sin karaktär sådana, att de bör eftersträva någonting oroligt, förargat, argsint och klagande’.7. UppstudsighetEnligt vår teoretiker kan uppstudsigheten beskrivas t.ex. med ’sådana envisa tongångar, som man inte går med på att ändra, kosta vad det kosta vill’.8. Våldsamma känslor’Hat, entusiasm, hämndlystnad, ilska, argsinthet och alla övriga våldsamma känslor, som är besläktade med dessa, erbjuder ett mycket bättre underlag för kompositoriska uppfinningar än de milda och trevliga känslorna’, skrev Mattheson och tillade: ’Dock räcker det inte till med att föra stort oväsen, med tappert raseri. – Varje sådan bitter känsla skall förverkligas på sitt eget sätt, och den starka affekten till trots bör den ändå beskrivas med ett sådant sångbart uttryck, som är karakteristisk för den själv.’Matthesons stilistiska referensram var den högbarock och galanta stil som var aktuell i Tyskland under första hälften av 1700-talet. I min basunkonsert har jag inte tagit hänsyn till detta. Jag har skrivit musik i min egen stil och följt mina egna klangideal. Därför kan konsertens förhållande till Matthesons instruktioner inte vara helt precis. Jag kunde bara inte motstå frestelsen att leka med hans idéer.© Harri Wessman, 1992(Obs. De åhörare som är intresserade av att följa med handlingsmönstret informeras om att de tre sista satserna spelas ihop utan avbrott (attacca) och de har samma snabba tempo.)

Year of composing

Arranger

Movements

Availability