Music Finland Core

* Title

Additional title

Description

Talvi 1975-76 Länsi-Berliinissä, kylmä yksiö Helmholtz Strassen varrella. Ehkä pikemminkin lämmittelynhalu kuin kunnioitus akustiikan uranuurtajaa Hermann von Helmholtzia kohtaan saa tutkimaan luonnossa ilmeneviä matemaattisia suhteita. Leonardo Fibonacci esitti jo 1200-luvulla summaatiosarjan, jossa kukin luku on kahden edeltävän luvun summa - siis näin: 0, 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21 jne. Mitä suurempiin lukuihin tullaan sitä tarkemmin kahden peräkkäisen Fibonacci-luvun suhde vastaa ns. kultaista leikkausta. Kun säveltäjä sitten panee kunkin luvun merkitsemään puoliaskelten määrää, hän saa intervallijärjestelmän, jossa esim. viisi on yhtä kuin kvartti, kahdeksan on pieni seksti, kolmetoista pieni nooni jne. Intervallien yhdistely johtaa harmoniseen järjestelmään, joka käsittää toisaalta symmetrisiä nelisointuja toisaalta epäsymmetrisiä monisointuja, ja tästä samasta materiaalista kasvavat melodiat.Erilaisten harmonisten systeemien konstruointi oli johdonmukainen seuraus Berliinissä tapahtuneesta ajattelutavan muutoksesta, jossa kotoinen motiivitekniikka ja sen mukainen lineaarinen kudos saivat tehdä tilaa soinnullisille ja soinnillisille pinnoille. Berliinin vuosina Fibonacci-luvut näyttäytyvät kuitenkin teosten eri taitteiden kestosuhteissa ja rytmiikassa, ts. ylipäänsä aikaparametrissä. Harmonista järjestelmää ne säätelevät vasta keväällä 1978 sävelletyssä teoksessa Notturno di fiordo huilulle ja harpulle sekä nyt kuultavassa Duossa viululle ja pianolle. Järjestelmän mukaiset säännöt tuottavat yhtenäisyyttä materiaalitasolla, ja olennaista ei olekaan että ne ovat matemaattisia vaan että ne ylipäänsä ovat olemassa, sillä ehkä vain vapaaehtoisissa rajoissa mielikuvitus voi olla mielekkäällä tavalla vapaa.Duon kolme osaa seuraavat toisiaan tauotta. Ensimmäistä osaa hallitsevat tempot Grave ja Andante rubato, jossa säestysosuudet syntyvät aleatorisesti: pianisti tosin soittaa määrättyjä "Fibonacci-sointuja" mutta muuntelee annettua rytmiä. Nokturnomainen toinen osa, Tranquillo molto, värittyy viulun kaksois-flageoleteista sekä pianon kieltä näppäämällä tai sammuttamalla tuotetuista soinneista. Kolmas osa, Allegro ostinato, muistuttaa itsepintaisessa motorisuudessaan perinteistä finaalia. Se käynnistyy pianon repetitiolla, jossa kieltä pitkin liukuva sormi saa aikaan yläsäveliä ja huipentuu viulun korkeimpiin säveliin, joiden alla pauhaa pianon aleatorinen improvisaatio.© Mikko HeiniöRadio-ohjelma "Viulusäveltäjien työpajasta" 5.5.1980Opintoaikanani 1975–77 Berliinissä tutkin ns. Fibonacci-lukuja sekä niissä ilmenevää kultaista leikkausta. Sovelsin lukusuhteita teosteni taitteiden kestoon ja rytmiin ja kehittelin niiden pohjalta myös harmonisen järjestelmän, jota käytin kuitenkin vasta teoksessa Notturno di fiordo huilulle ja harpulle (1978) sekä tässä duossa. Sointujen ja melodian intervallit vastaavat Fibonacci-lukuja (l:2:5:8:13:21) puolisävelaskelittain laskettuna.Duon osat seuraavat toisiaan tauotta. Ensimmäistä osaa hallitsevat tempot Grave ja Andante rubato, jossa säestysosuudet syntyvät aleatorisesti: pianisti soittaa määrättyjä ’Fibonacci-sointuja’, mutta muuntelee annettua rytmiä. Nokturnomainen toinen osa, Tranquillo molto, värittyy viulun kaksoisflageoleteista sekä pianon kieltä näppäänällä tai sammuttamalla tuotetuista soinneista. Kolmas osa, Allegro ostinato, muistuttaa itsepintaisessa motorisuudessaan perinteistä finaalia. Se käynnistyy pianon repetitiolla, jossa kieltä pitkin liukuva sormi saa aikaan yläsäveliä, ja huipentuu viulun korkeimpiin säveliin, joiden alla pauhaa pianon aleatorinen improvisaatio.© Mikko Heiniö

Year of composing

Arranger

Movements

Availability

Abbreviation	Instrument
Woodwind
acl	alto clarinet
afl	alto flute
arec	alto recorder
asax	alto saxophone
barsax	baritone saxophone
barhn	baritone horn
bcl	bass clarinet
bfl	bass flute
bob	bass oboe
bsax	bass saxophone
bsn	bassoon
cbsn	contrabassoon
cl	clarinet
ehn	English horn
fl	flute
hn	French horn
ob	oboe
pic	piccolo
rec	recorder
sax	saxophone
srec	soprano recorder
ssax	soprano saxophone
trec	tenor recorder
tsax	tenor saxophone
Brass
ahn	alto horn
atrb	altotrombone
barhn	baritone horn
btrb	bass trombone
cornet	cornet
euph	euphonium
fhn	flugelhorn
hn	French horn
tba	tuuba
thn	tenor horn
trb	trombone
trp	trumpet
Percussion
dr	drums
glock	glockenspiel
mar	marimba
perc	percussion
timp	timpani
vibr	vibraphone
xyl	xylophone
Strings
db	double bass
gamba	viola da gamba
str	strings
vla	viola
vlc	cello
vln	violin
Other
acc	accordion
cel	celesta
cemb	harpsichord
chords	chords
elbas	electric bass
elg	electric guitar
elorg	electric organ
elpno	electric piano
guit	guitar
harm	harmonium
hca	harmonica
hp	harp
instr	instrument
kantele	kantele
keyb	keyboard
live electr	live electronics
mand	mandolin
mel	melody
org	organ
pno	piano
synth	synthesizer
tape	tape
Vocal
alto	alto
baryt	baritone
basso	bass voice
ch	choir
chc	childrens choir
chf	female choir
chm	male choir
chx	mixed choir
cten	countertenor
mezzo	mezzo-soprano
sopr	soprano
speaker	speaker
ten	tenor
voc	vocal

Symphony orchestra
2222 4331 11 1, str = 2 flutes, 2 oboes, 2 clarinets, 2 bassoons, 4 French horns, 3 trumpets, 3 trombones, tuba, timpani, one other percussionist, harp and strings
Wind band
2252 3 423 21212 3 = 2 flutes, 2 oboes, 5 clarinets, 2 bassoons - 3 saxophones - 4 French horns, 2 trumpets, 3 trombones - 2 cornets, alto horn, 2 tenor horns, baritone horn, 2 tubas - 3 percussionists
Big band
221 4 4, pno, guit, db, dr = 2 alto saxophones, 2 tenor saxophones, baritone saxophone, 4 trumpets, 4 trombones, piano, guitar, double bass, drums
Additional codes
+	fl+pic = flutist doubles on piccolo
/	pno/org = can be played on either piano or organ
lib	ad libitum
obl	obligato
str	str: 65432 = specified number of string players
str min	str min: 65432 = at least 65432
str max	str max: 65432 = not more than 65432
solo	vln solo = violin is the solo instrument in a work not obviously for solo violin

Duo for Violin and Piano (34./1979)