Music Finland Core

* Title

Additional title

Description

Kvintetto alttosaksofonille, fagotille, alttoviululle, sellolle ja kontrabassolle syntyi Lahden kamarimusiikkiseuran pyynnöstä – seura toivoi teosta juuri tälle epätavalliselle kokoonpanolle. Innostuin suuresti kamarimusiikkiseuran pyynnöstä, sillä tehtävä tarjosi mahdollisuuden kirjoittaa musiikkia joillekin kamarimusiikissa aivan liian harvoin käytetyille instrumenteille, ja myös tutumpien instrumenttien rooli muuttui sävellyksessä normaalista poikkeavaksi. Sitä paitsi teoksen sointi tuli jo kokoonpanon ansiosta hyvin erikoislaatuiseksi ja jännittäväksi.Kvintetto koostuu kolmesta ’pääosastosta’, jotka puolestaan jakautuvat puolittain itsenäisiin, tauotta yhteen soitettaviin ’alaosiin’. Ensimmäisessä osastossa näitä ’alaosia’ on kolme, toisessa osastossa kaksi ja kolmas voidaan tulkita syntyneeksi joko kahdesta tai kolmesta yhteenliitetystä osasta. Koko teoksen osien yhteismäärä on laskutavasta riippuen siten joko kolme, seitsemän tai kahdeksan.Sävellys alkaa viipyilevällä ’sisäisten äänien’ musiikilla, kunnes lyhyehkö Vivace johtaa ensimmäisen osaston lopun kiihkeään, täyteläiseen sävelmaailmaan. Toisen osaston alkua vallitsevat jousten terävät, itsepintaiset rytmi-ostinatot ja puhaltimien asteittainen yhä hurjemmiksi muuttuvat sävelkuviot. Osasto päättyy rajujen purkausten jälkeen lopulta aineettomaan Prestoon, jonka aikana kontrabassossa soi melkein koko ajan g–b-urkupiste.Viimeinen osasto alkaa fagotin intohimoisella melodialla, joka siirtyy myöhemmin saksofonille. Allegrossa musiikki muuttuu monimutkaista polyfoniaa sisältäväksi, rytmisesti teräväpiirteiseksi. Viimeisen osaston aikana luodaan samalla synteesi teoksen kaikesta keskeisimmästä sävelmateriaalista. Virtuoosinen teos päättyy riemukkaaseen, äärimmilleen nopeutuneeseen prestissimoon.Laaja teos asettaa erittäin suuria vaatimuksia esittäjille. Esimerkiksi saksofonistin täytyy hallita moderni äänentuottotekniikka, jolla soittimen rekisteriä voi laajentaa ylöspäin paljon siitä, miten instrumenttia normaalisti käytetään.© Kalevi Aho, 1994Ich komponierte das Quintett für Altsaxophon, Fagott, Bratsche, Violoncello und Kontrabaß im Herbst 1994 für die Kammermusikgesellschaft von Lahti, die aus den Musikern des Philharmonischen Orchesters von Lahti besteht. Das Werk wurde in Lahti am 7. Dezember 1994 uraufgeführt.Das Quintett hat drei umfangreiche Sätze, die sich in zwei beziehungsweise drei ziemlich selbständige Hauptabschnitte teilen. So is die Anzahl der Sätze, je nachdem wie man zählen will, entweder drei, sieben oder acht.Das Werk hat kein konkretes Programm, aber trotzdem gibt es in dem Werk einen deutlichen, abstrakten psychologischen Entwicklungsprozess, und man kann es dadurch als ein wortloses musikalisches Seelendrama hören.Der erste Hauptsatz beginnt mit einer zögernden, verinnerlichten Musik. Diesen Stimmungen folgt ein lebhaftes Scherzo, und gegen Ende des ersten Hauptsatzes ver-ändert sich die Musik sehr leidenschaftlich und sensuell.Der zweite Hauptsatz ist wie ein Stürzen ins schwarze Loch: die Welt der Musik ist destruktiv geworden, bei den Streichern hören wir nur aggressive, dissonierende Schläge und auf die Schläge spielen die beiden Bläser äusserst schnelle, virtuose Figuren. Der zweite Hauptsatz endet mit einem unwirklichen, immateriellen Prestissimo.Der dritte Hauptsatz fängt mit einer leidenschalftlichen Melodie des Fagotts an, und danach versucht man wieder das verlorene innere Gleichgewicht zu erreichen, beim Erschaffen zuerst strenge, komplizierte polyphonische Strukturen. Es entsteht in der Musik einen Widerspruch zwischen den leblosen Elementen der strengen Strukturen und der wilden rhytmischen Energie der Musik, und aus diesem Widerspruch bricht eine ruhigere, träumerische, von der Bratsche dominierende musikalische Welt hervor, in der man alles musikalische Material des Quintetts zur Synthese bringt. Danach lösen sich die strengen Strukturen allmählich auf, und das Quintett endet mit einer ungezügelten, wilden Coda.So geht es in diesem monumentalen Quintett um einige elementare Gegensätzlichkeiten, die unser Leben leiten, es ist eine Frage um Harmonie und Destruktivität, Freude und Verzweiflung, Gleichgewicht und Ungleichgewicht, oder Leben und Leblosigkeit.Das Werk ist dem Andenken des eifrigen Fürsprechers der finnischen Musik in Mitteleuropa, Jeremy Parsons gewidmet; Parsons starb im Dezember 1994.© Kalevi Aho, 1994/2003

Year of composing

Arranger

Movements

Availability

Quintet for alto saxophone, bassoon, viola, cello and double bass