Description

Säveltäjä esittelee Sotilasmessunsa, jonka hän on tilauksesta säveltänyt puolustusvoimien 50-vuotisjuhlallisuuksiin v. 1968, seuraavin sanoin:

”Osien nimistä ensimmäinen on perinnäisestä messusta otettu, toinen on sen tulkinta tässä sävellyksessä. Sotilasmessun musiikki katsoo sotaa ja sotilasta sotilaan silmillä, jotka helposti ovat sarkastisetkin. Kyrie maalaa miljöön: marssivan, iskevän, kaoottisen – hetken apokalypsistä. Miserere on lyhyt rukous, sellainen johon ei osallistuta komennosta ja yhteisesti. Gloria olisi oikeastaan käännettävä ’Gloire!’ niinkuin sen sanoisi Charles de Gaulle... Osan trio tanssii väläyksen ’sotilasromanttista’ valssia. Mutta viimeisissä tahdeissa ’shako’n’ alla on viikatemiehen kasvot. Päätösosa on jo ohi noiden kasvojen.”

© Einojuhani Rautavaara, 1970

(Helsingin kaupunginorkesteri)

(Ohjelmakommentti teoksen kantaesitykseen 15.1.1970)

Sotilasmessu sävellettiin Suomen Armeijan tilauksesta sen 50-vuotisjuhlille. Kuusikymmenluvun taidefilosofia vaati mielellään ”osallistumista” ja ”kannanottoa”, ja säveltäjällä oli jo ollut monenlaisia näkökulmia sotaan, sotilaaseen ja sotilaselämään. Hän oli säveltänyt [teoksen] A Requiem in Our Time sodassa kuolleelle äidilleen. Hän oli nähnyt armeijaa sisältäpäin, upseerioppilaana. Hän eli ”ensimmäisen televisiosodan” aikaa, Vietnamin sotaa. Kaiken lisäksi oli omakohtainen elämäntilanne juuri tuolloin aggressiota ja elämänpettymystä täynnä. Niinpä Sotilasmessulla on perinnäisten messunosien lisäksi osoittelevat alaotsikot. Kyrie on ”Sotakenttien Herra”, Miserere pyytää ”Armahda meitä”, Gloria on ironinen näkymä ”Kunnian kentille” ja In hora mortis -osassa ollaan sotilaan päämäärässä, ”Kuoleman porteilla”.

Tekstuuriltaan klassisistinen musiikki käyttää usein symmetrisiä moodeja ja kvarttiharmonioita. Saksofoniryhmän sointi antaa hitaissa osissa oman ”kuutamoisen makaaberin” sävynsä kuoleman kentille.

(Kirjoittaja tuntematon)

Soldatmässan komponerades på beställning av Finlands Armé till dess 50 års-jubileum. 60-talets konstfilosofi krävde ”samhällsengagemang” och ”ställningstagande". Tonsättarens erfarenheter av krig, soldater och soldatliv var redan mångahanda. Han hade komponerat A Requiem in Our Time till minnet av sin mor som dog under kriget. Han hade sett armén inifrån, som officersaspirant. Han levde mitt i ”det första televisionskrigets” tid, Vietnam-kriget. Till råga på allt var hans personliga livssituation just da fylld av aggression och besvikelse. Detta kommer till uttryck i satsernas underrubriker, som ger en fingervisning om innehållet i Soldatmässan. Kyrie är ”Slagfältens Herre”, Miserere ber ”Förbarma dig över oss”, Gloria är en ironisk utblick över ”Ärans fält” och i sista satsen In hora mortis är vi vid soldatens mål, ”Dödens port”.

I musiken, som till sin textur är klassicistisk, använder sig tonsättaren ofta av symmetriska moder och kvartharmonier. Saxofongruppens klang ger i de långsamma satserna sin egen ”månskensmakabra” färg åt dödens fält.

2232 3 444 00011 2 [asax, tsax, barsax.]

Works for Wind Orchestra

Finnish Army Festival Band, cond. Arvo Kuikka, 50th anniversary concert of the Finnish Military Forces, Helsinki, November 20, 1968.

1. Sotajoukkojen Herra (Kyrie), 2. Armahda meitä (Miserere), 3. Kunnian kentillä (Gloria), 4. Kuolemamme hetkellä (In hora mortis)

Commissioned by the Finnish Military Forces.

+ Add information