Description

Kirjoitin seuraavat rivit Kigi no utan painetun partituurin saatteeksi vuonna 2000:

”Michio Mamiyaan ja hänen musiikkiinsa tutustuminen on ollut yksi tärkeimmistä asioista säveltäjäntaipaleellani. Ikäeromme tai Suomen ja Japanin maantieteellinen etäisyys ovat merkinneet vähemmän kuin meidän musiikillinen ja filosofinen sukulaisuutemme, se todellinen ’sielunveljeys’, joka tuntuu vallitsevan välillämme.”

Michio Mamiya puolestaan kirjoitti:

”Tutustuin Kortekankaan musiikkiin vuonna 1989, jolloin kuulin hänen teoksensa MAA ja A Tapiolan kuoron esittäminä eräässä radio-ohjelmassa. Ne olivat aivan muuta kuin niin kutsuttu ’lapsi- ja nuorisokuoromusiikki’. Sen sijaan ne tuntuivat tarjoavan jonkin salaperäisen kokemuksen sekä esittäjilleen että kuulijoilleen. Kortekankaan teokset kuulostivat suoralta jatkolta omille aikaisemmille kuorosävellyksilleni.”

Ystävyys ja kollegiaalinen kunnioitus ovat olleet yhteistyömme edellytys. Tuskin Kigi no utaa silti olisi syntynyt ilman kolmatta osapuolta. Erkki Pohjola, kuoromaailman suuri näkijä ja vaikuttaja, esitti meille ajatuksen yhteisestä sävellyksestä keväällä 1991. Ehdotus yllätti meidät, mutta emme sitä tyystin torjuneetkaan. Erikoinen idea alkoi vähitellen kypsyä toteuttamiskelpoiseksi.

Luonto, ihmisen suhde ympäristöönsä ja vuoden kierto valikoituivat kuin itsestään yhteisen teoksen keskeisiksi aiheiksi. Monikielisyys (suomi-japani-englanti) tuntui alusta lähtien luontevalta, ja sopivat tekstit löydettiin japanilaiselta nykyrunoilijalta Hajime Kijimalta, Samuli Paulaharjun matkakirjasta Ruijan äärimmäisillä saarilla ja ranskalaiselta biologilta Jean-Henri Fabrelta. Osa teksteistä esiintyy teoksessa kahdella kielellä, ja kääntäjinä toimimme me säveltäjät itse sekä Kijiman tekstien osalta hänen suomalainen kollegansa Kai Nieminen.

Pidimme pitkän suunnitteluvaiheen aikana yhteyttä lähinnä kirjeiden ja faksien avulla – sähköpostin aikakautta ei silloin vielä eletty! Kiinnitimme paljon huomiota teoksen rakenteeseen, ja pyrimme siihen, että kumpikin saisi sävellettäväkseen suurin piirtein saman verran musiikkia. Joissakin jaksoissa teimme vielä tiiviimpää yhteistyötä täydentäen toistemme säveltämää materiaalia.

Teos sai tilaajakseen Shizuokan kaupungin, ja Kigi no uta kantaesitettiin osana uuden AOI-konserttisalin avajaisjuhlallisuuksia heinäkuussa 1995. Esityksessä olivat mukana Shizuokan lapsikuoro, Tapiolan kuoro ja lyömäsoittaja Satoshi Sakai, ja sen johti Michio Mamiya.

Kigi no uta esitettiin Shizuokassa uudelleen kesällä 2001, ja tuolloin suomalaisena osapuolena oli Oulaisten nuorisokuoro. Olen iloinenja ylpeä siitä, että teos saa nyt – vain muutamaa kuukautta Michio Mamiyan 75-vuotispäivän jälkeen – ensimmäiset esityksensä Suomessa.

© Olli Kortekangas (elokuu 2004)

(esittelyteksti teoksen Suomen ensiesitykseen 24.8.2004)

Instrumentation

chc, perc

Category

Vocal and Choral Works

Language

Ja

Lyricist

Mamiya Michio (säv.)

Premiere

Shizuoka Children's Choir, Tapiola Choir, Satoshi Sakai, percussion, cond. Michio Mamiya, Shizuoka (Japan), 30 July 1995. Fp in Finland: Shizuoka Children's Choir, Oulainen Youth Choir, Kalevi Ohenoja, percussion, cond. Michio Mamiya, Oulainen, 24 August 2004.

Commisioned by / dedications

Commissioned by the City of Shizuoka.

+ Add information