Description

Sävelsin neljä latinankielistä Piae Cantiones -motettia kesällä 1996 Candomino-kuoron tilauksesta. Kokoelman nimi, In hoc natali gaudio, on katkelma viimeisen motetin tekstistä. Perheeseemme odotettiin tuolloin jouluksi kolmatta lasta, joten aihepiiri ikäänkuin lankesi luonnostaan. Motetit on omistettu Liina-tyttärelleni, ja kaksi niistä sai yksityisen kantaesityksensä Ring-ensemblen yksityiskonsertissa, jonka silloin järjestin lahjaksi vaimolleni, kiitollisena, "tässä syntymän riemussa".

Perhettäni elättääkseni olen viime vuosina joutunut luennoimaan paljon länsimaisen taidemusiikin historiasta. Sävellystyöhöni yleensä ja näihin motetteihin erityisesti tämä aktiviteetti on heijastunut monin tavoin. In hoc natali gaudio poikkeaa selkeästi monien teosteni modernistisista ratkaisuista. Läksin vilpittömän uteliaana ihmettelemään, mihin nämä keskiaikaiset melodiat taipuisivat omassa sävellysteknisessä viitekehyksessään. Mikä olisi minun sovellutukseni kaikista näistä kiehtovista vanhoista ilmiöistä, rondelluksesta, passacagliasta, prolaatiokaanoneista...? Millaiseksi minulle on kaiken kaikkiaan hahmottunut se myöhäiskeskiajan ja renessanssipolyfonian pohjoiseurooppalainen ilmapiiri ja kulttuuri, jota nämä melodiat ja tekstit heijastavat? Kysymyksen esiinnostaminen tuntui erityisen tärkeältä myös sikäli, että monet näyttävät suhtautuvan a priori torjuvasti kyseisen kulttuurin lähtökohtiin: kilvoitteluun, ankaruuteen, puhdaspiirteisyyteen, raittiiseen hurskauteen. Jäljet, jotka "pohjoinen ulottuvuus" on meihin aikain saatossa painanut, tulee kohdata ja ymmärtää, eikä unohtaa: seikka, jonka saattoi erityisen vahvasti kokea Ernst Barlachin äskeisessä näyttelyssä.

Ensimmäisen motetin (Congaudeat) 1. säkeistö avaa teoksen harmonisen ja soinnillisen maailman, yhtaikaa kuulaan ja kirpeän-värikkään (Huizinga kuvaa "Keskiajan syksy" -tutkielmassaan oivasti myöhäiskeskiajan koloriteettia). 2. säkeistön rondelluksessa samat aiheet kiertävät eri äänissä, toistuen jatkuvasti hienovaraisesti uusissa valaistuksissa. 3. säkeistön objektiivinen, kuulas kaanonrakenne kontrastoituu 4. säkeistön juhlaan, jossa melodia on bassojen laulamana cantus firmuksena.

Toisessa motetissa (Ave maris stella) polyfoniset tekstuurit (prolaatiokaanonit Ockeghemin tapaan) soivat kirpeästi avoimella, läpikuultavalla tavalla, kun taas homofonian kirpeys on värikylläisempää.

Kolmannessa motetissa (Personent hodie) ääri- ja keskisäkeistöt ovat keskenään variaatiosuhteessa: dynamiikka, rytmi ja tekstin sisältö eriyttävät niiden ilmapiirin toisistaan.

Neljännessä motetissa (Puer natus) variaatioperiaate huipentuu passacagliaksi, kahtena tihenevänä aaltona eteneväksi muunnelmamuodoksi. Siinä nousee myös vahvasti pintaan kantioperinteen tanssillinen ulottuvuus.

© Jyrki Linjama, 1999

Instrumentation

chx

Category

Vocal and Choral Works

Language

La

Lyricist

Piae cantiones (san.)

Premiere

Finnish Radio Chamber Choir, cond. Timo Nuoranne, Helsinki, 28 September 1999.

Movements

Congaudeat turba fidelium (Iloitkoon uskovaisten joukko), Ave maris stella (Ole tervehditty, meren tähti), Personent hodie (Kaikukoot tänään), Puer natus in Betlehem (Lapsi on syntynyt Beetlehemissä)

Commisioned by / dedications

Commissioned by the Candomino Choir.

+ Add information